Porsaattoman villisian metsästys on vastaisuudessa mahdollista ympärivuotisesti. Naarasvillisika, jota vuotta nuorempi jälkeläinen seuraa, on edelleen aina rauhoitettu.
Asetusmuutos tulee voimaan 1. maaliskuuta alkaen. Hallitus kumosi villisian yleisen rauhoitusajan villisian metsästyksen tehostamiseksi.
Afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan todettu Suomessa, mutta uhka taudin leviämisestä Suomeen on kasvanut. Tavoitteena onkin ennaltaehkäistä metsästyksen keinoin afrikkalaisen sikaruton leviäminen luonnonvaraisten villisikojen kautta Suomeen. Toisaalta myös ihminen voi kuljettaa virusta paikasta toiseen esimerkiksi kengänpohjassaan tai metsästysvarusteiden mukana. Näin ollen villisikojen metsästysmatkoja tartunta-alueille on syytä välttää.
Vuonna 2014 afrikkalainen sikarutto levisi Puolaan, Liettuaan, Latviaan ja Viroon. Näissä maissa todettiin tartuntoja sekä kotisioissa että villisioissa viime vuoden aikana ja villisioissa edelleen tänä vuonna. Virossa todetun afrikkalaisen sikaruton vuoksi muun muassa koko Manner-Viro kuuluu rajoitusalueeseen, jolta Euroopan komission suojapäätöksen perusteella ei saa viedä villisikoja ja niistä saatavia tuotteita muihin EU-maihin.
Suomessa arvioidaan olevan noin 1 500 villisikaa. Villisikakannan tiheys ja levinneisyys vaikuttaa suoraan siihen, miten mahdollinen afrikkalaisen sikaruton tartunta säilyisi populaatiossa ja leviäisi edelleen. Maa- ja metsätalousministeriön asettama villisikatyöryhmä on ehdottanut Suomen villisikakannan puolittamista.
Rauhoitusajan kumoaminen on yksi osa metsästyksen keinoin tapahtuvaa afrikkalaisen sikaruton torjuntaa. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriöstä on 11.2.2016 lähetetty lausunnolle luonnos metsästyslain muuttamisesta. Siinä esitetään kiinteän keinotekoisen valon sallimista villisian metsästyksessä ruokintapaikalta sekä aitauksen käytön sallimista pyyntivälineenä. Määräaika lausunnon antamiselle päättyy 10.3.2016.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Marja-Leena Härkönen, vanhempi hallitussihteeri, p. 0295 16 2328