Kaakkois-Suomen alueelllisen riistaneuovston järjestämässä sidosryhmätilaisuudessa 15.3.2016 todettiin hirvikannan ylittävän alueellisen riistaneuvoston asettaman tavoitteen KAS1, KAS2, KAS3-hirvitalousalueilla. Alueellinen riistaneuvosto vetoaakin, että tilanne huomioidaan tehtäessä tämän kevään hirviverotussuunnitelmia hirvitalosualueilla ja riistanhoitoyhdistyksissä.
Suomen riistakeskus Kaakkois-Suomen alueellinen riistaneuvosto oli asettanut hirvitiheystavoitteet viime vuonna alueensa hirvitalousalueille vuosille 2015–2017.
Kaakkois-Suomen alueen hirvitalousalueet (suluissa niihin kuuluvat riistanhoitoyhdistykset) ovat:
KAS1 (Lemi-Taipalsaari, Luumäki, Savitaipale-Suomenniemi, Sippola ja Valkeala-Kouvola)
KAS2 (Etelä-Saimaa, Joutseno ja Ylämaa)
KAS3 (Kymi-Karhula, Miehikkälä, Pyhtää, Vehkalahti-Hamina ja Virolahti)
KAS-EH-UU (Anjala, Elimäki, Iitti, Jaala-Kuusankoski, Lahden seutu (Nastola) ja Ruotsinpyhtää (Vastila). Tässä alueessa on siis mukana Etelä-Hämeen ja Uudenmaan alueita.
Kaikille yllämainituille hirvitalousalueille koko maapinta-alaa kohti laskettu hirvitiheystavoite on 2,5 – 3,1 hirveä tuhannella hehtaarilla metsästyksen jälkeen. Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tekemien tiheys- ja kannan rakennearvioiden mukaan tilanne eri hirvitalousalueilla on seuraava:
| Asetettu tavoite | LUKE kanta-arvio 2016 | ||||||
| Hta | tiheys (yks. / 1000 ha) | Naaras/uros -suhde | Vasojen osuus kannassa % | Tiheys (yks. / 1000 ha) | Tiheyden muutos 2015-16, % | Naaras/uros -suhde | Vasojen osuus kannassa % |
| KAS1 | 2,5 -3,1 | 1,5 | 3,94 | -4 | 1,52 | 29,7 | |
| KAS2 | 2,5 -3,1 | 1,5 | 3,71 | 5 | 1,62 | 34,2 | |
| KAS3 | 2,5 -3,1 | 1,5 | 4,13 | -6 | 1,47 | 28,7 | |
| KAS-EH-Uu | 2,5 -3,1 | 1,5 | 2,97 | -9 | 1,86 | 29,9 | |
| ES-KAS | 2,5-3,0 | 1,5 | 3,1 | -4 | 1,42 | 26,6 | |
| Etelä-Savon ARN:n päätös | |||||||
Kaakkois-Suomen alueista Ruokolahden-Imatran, Rautjärven ja Parikkalan alueet kuuluvat Etelä-Savon kanssa yhteiseen ES-KAS- nimiseen (Kerimäki, Savonranta, Enonkoski, Savonlinna, Sulkava, Puumala, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti-Imatra) hirvitalousalueeseen, jolle Etelä-Savon alueellinen riistaneuvosto on asettanut tavoitteeksi 2,5 -3,0 hirveä tuhannella hehtaarilla.
Hirvitalousalueet kokoontuvat maalis-huhtikuun vaihteessa pohtimaan alueittensa hirvikannan hoitoa.
Alueellinen riistaneuvosto asetti viime vuonna tavoitteeksi myös hirvikannan sukupuolirakenteen korjaamisen siten, että lehmä-sonnisuhde olisi enintään 1,5. Tämä tarkoittaa, että hirvikannassa olisi enintään 1,5 hirvilehmää yhtä hirvisonnia kohden. Tällä hetkellä alueen keskimääräinen lehmä-sonnisuhdetta kuvaava luku on vaihdellut eri hirvitalousalueilla 1,5–1,9 hirvilehmää urosta kohden. Useimmilla alueilla tilanne näyttää olevan paranemaan päin.
Hirviluvan hakijoille suositellaan 15–20 % reservilupien hakua. Näin pystytään metsästyksen aikana säätelemään hirvikannan kokoa, kun metsästyksen yhteydessä nähdään syksyn hirvitilanne käytännössä. Hirvieläinten pyyntilupahakemukset pitää jättää viimeistään 30.4.2016. Tätä ennen riistanhoitoyhdistykset järjestävät luvanhakijoille yhteistilaisuudet, joissa käydään läpi alueen hirvieläintilanne.