Suomen susikannan hoitosuunnitelman luonnoksessa esitetään, että vuodesta 2015 alkaen susia voidaan kaataa kannanhoidollisilla poikkeusluvilla. Kannanhoitosuunnitelma on lausuntokierroksella, mutta tulevaa muutosta ennakoiden poikkeuslupia sudenpyyntiin tulee hakea jo 9. tammikuuta mennessä Suomen riistakeskukselta. Lupakiintiö ja -ehdot määräytyvät lopullisesti asetuksen tullessa voimaan.
Suomen riistakeskus arvioi ja selvittää tapauskohtaisesti perusteet poikkeuslupien myöntämiselle. Kannanhoidollisia poikkeuslupia voidaan myöntää vain vahvoihin, elinvoimaisiin ja vakiintuneisiin susilaumoihin, joista on kannanseurantatietoa käytettävissä. Useat susilaumat sijaitsevat maakuntien raja-alueilla kahden Suomen riistakeskuksen eri aluetoimiston alueella. Tällöin poikkeuslupien hakijoiden olisi hyvä tehdä yhteistyötä, jotta susireviirialuetta kohden tulisi vain yksi hakemus.
Hakemus tulee perustella huolellisesti hyödyntäen Tassu-suurpetoseurantajärjestelmään kirjattuja havaintoja susien poikkeavasta käyttäytymisestä sekä niiden aiheuttamista vahingoista ja ongelmista. Hakijan tulee arvioida Tassu-havaintojen perusteella lauman yksilömäärä. Pyynnissä tulee välttää alfayksilön tappamista, sen sijaan pyynti suositellaan kohdistettavaksi nuoreen, haittaa tuottavaan yksilöön.
Poikkeusluvassa rajataan pyyntiin osallistuvien metsästäjien määräksi enintään 30 henkeä. Suosituksena on, että pyyntiin osallistuu kouluttautuneita ja kokeneita pyytäjiä. Hakemuksessa tulee nimetä metsästyksenjohtaja sekä vähintään kaksi apujohtajaa, joiden tehtävänä on suunnitella metsästys turvalliseksi sekä vastata pyyntiä koskevien säädösten noudattamisesta. Kannanhoidollisella luvalla saatu saalis on poikkeusluvan saajan omaisuutta, ellei pyyntiporukka ole muuta sopinut.
Riittävän käsittelyajan takaamiseksi hakemus tulee toimittaa riistakeskuksen aluetoimistolle viimeistään perjantaina 9. päivä tammikuuta. Suden kannanhoidollinen poikkeuslupa voidaan myöntää marraskuun 1. päivästä maaliskuun 31. päivän väliselle ajalle. Poikkeusluvat tullaan rajaamaan enintään 21 vuorokautta kestäväksi.
Euroopan unionin luontodirektiivi mahdollistaa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen niillä ehdoin, että riistalajille on luotu hoitosuunnitelma, pyynti ei heikennä lajin suojelutason saavuttamista eikä muuta tyydyttävää ratkaisua konfliktien ratkaisemiseksi ole. Suomessa kannanhoidollinen metsästys on tähän saakka koskenut ilvestä ja karhua, mikä on vähentänyt niiden aiheuttamia konflikteja. Suden kohdalla on kyse kaksivuotisesta kokeilusta, jonka aikana seurataan tarkasti metsästyksen vaikutuksia susikantaan, laumojen rakenteeseen ja ihmisten suhtautumiseen.
Lisätietoja:
Sauli Härkönen, julkisten hallintotehtävien päällikkö, Suomen riistakeskus, p. 029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi
Alueiden riistapäälliköt, ks. yhteystiedot
Ohjeet ja hakemuslomakkeet suden kannanhoidollisen poikkeusluvan hakemiseen