Sudenhoitosuunnitelma lähti tänään lausunnoille. Sen tavoite on sovittaa yhteen sudensuojelu ja susireviireillä asuvien ihmisten tarpeet. Susien määrä alkoi vähentyä vuonna 2007. Todennäköisenä syynä tähän pidetään salametsästystä. Toisaalta susialueilla asuvat ihmiset ovat kokeneet, ettei heillä ole keinoja puuttua ongelmia aiheuttaviin susiin. Näihin haasteisiin etsitään nyt ratkaisua.
– Susi kuuluu suomalaiseen luontoon. Kannan tulee olla riittävän vahva. Hoitosuunnitelman tärkein tavoite on edistää susien ja ihmisten rinnakkaiseloa ja ylläpitää elinvoimaista kantaa, toteaa maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo.
Uutena asiana halutaan sallia suden kannanhoidollinen metsästys. Susikannan hoidon tavoitteet asetetaan jatkossa erikseen jokaiselle susireviirille. Näin saadaan paikalliset toimijat aiempaa paremmin mukaan susikannan hoidon suunnitteluun. Susikannan suojelu onnistuu vain, jos reviireillä asuvien ihmisten tarpeet huomioidaan.
Maa- ja metsätalousministeriö säätää asetuksella vuosittain suurimman sallitun saalismäärän, joka kannanhoidollisilla poikkeusluvilla voidaan pyytää koko maassa. Samaan aikaan hoitosuunnitelman kanssa lausunnoille lähti ministeriön asetus suurimmasta sallitusta saalismäärästä. Siinä ministeriö esittää saalismääräksi enintään 29 sutta. Suomen susikanta on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) alustavien arvioiden mukaan vahvistunut merkittävästi viime vuodesta.
Kannanhoidolliset luvat myöntää Suomen riistakeskus. Luvat kohdistetaan nuoriin susiin, jotka aiheuttavat haittaa ihmisille, ja joiden kaataminen ei vaikuta liikaa koko lauman elinvoimaisuuteen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on aina se, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Päätös ei saa vaarantaa lajin suotuisaa suojelutasoa. Suojelussa turvataan jatkossa erikseen jokaisen susilauman elinvoimaisuus.
Tähän asti Suomessa on metsästetty EU:n luontodirektiivin asettamissa rajoissa kannanhoidollisesti karhuja ja ilveksiä. Menetelmä on toiminut hyvin ja saanut kiitosta. Suden kannanhoidollista metsästystä kokeillaan ensin kaksi vuotta, jonka aikana seurataan tarkasti, miten metsästys vaikuttaa susikantaan ja ihmisten asenteisiin susia kohtaan. Kahden vuoden jälkeen katsotaan, kannattaako metsästystä jatkaa.
– Myös susien salametsästys on saatava kitkettyä. Tärkeimpiä tahoja tässä ovat paikalliset metsästysseurat ja yhteisöt.
Suunnitelmassa esitetään joukko käytännön hankkeita ja keinoja, joilla susien aiheuttamia haittoja voitaisiin lievittää. Yksi tärkeä uudistus ovat susireviirialueille perustettavat yhteistyöryhmät, jotka arvioivat paikallista susitilannetta ja kannanhoidon onnistumista yhteistyössä riistahallinnon kanssa.
Ongelmia aiheuttavia susia saa nykyisin kaataa Suomen riistakeskuksen myöntämällä poikkeusluvalla tai poliisin määräyksellä. Toistuvasti pihoilla vierailevat sudet pyritään ensisijaisesti karkottamaan etäämmäs. Lopettaminen on aina viimeinen vaihtoehto. Susista huolestuneille kansalaisille ei kuitenkaan ole ollut selvää, milloin viranomainen puuttuu asiaan. Yksi hoitosuunnitelman hankkeista pyrkii selkiyttämään tätä.
Suunnitelmaluonnoksen laati Suomen riistakeskus ja RKTL maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Työssä kuultiin muun muassa karjankasvattajia, metsästäjiä, luonnonsuojelijoita sekä alueiden asukkaiden edustajia. Suunnitelma on nyt lausunnoilla ja sitä voi kommentoida 14.1.2015 asti.
Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Sami Niemi, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 391
projektipäällikkö Mikael Luoma, Suomen riistakeskus, p. 029 431 2271
tutkimusprofessori Juha Hiedanpää, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, p. 050 363 8109
Tiedote ja hoitosuunnitelma ministeriön verkkosivuilla
Tietoa suurpedoista Metsähallituksen, maa- ja metsätalousministeriön, Suomen riistakeskuksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja ympäristöministeriön toimittamilla verkkosivuilla: www.suurpedot.fi