Sudenhoitosuunnitelma hyväksyttiin tänään. Sen tavoite on sovittaa yhteen sudensuojelu ja susireviireillä asuvien ihmisten tarpeet. Uutena asiana sallitaan suden kannanhoidollinen metsästys. Maa- ja metsätalousministeriö säätää asetuksella vuosittain suurimman sallitun saalismäärän, joka kannanhoidollisilla poikkeusluvilla voidaan pyytää koko maassa. Tämän vuoden saalismääräksi päätettiin 29 sutta.
Susien määrä alkoi vähentyä vuonna 2007. Nyt niiden määrä on kuitenkin selvästi noussut viime vuodesta. Luonnonvarakeskuksen tuoreen arvion mukaan Suomessa on noin 220 – 245 sutta, kun viime vuonna luku oli vielä 140 – 155.
Kannanhoidolliset luvat myöntää Suomen riistakeskus. Luvat suositellaan kohdistettavaksi nuoriin haittaa tai vahinkoa aiheuttaneisiin susiin. Luvan myöntämisen edellytyksenä on aina se, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Päätös ei saa vaarantaa suotuisaa suojelutasoa koskevaa tavoitetta.
Suden kannanhoidollista metsästystä kokeillaan ensin kaksi vuotta, jonka aikana seurataan tarkasti, miten metsästys vaikuttaa susikantaan ja ihmisten asenteisiin susia kohtaan. Kannanhoidollisen metsästyksen lisäksi susia saa kaataa Suomen riistakeskuksen myöntämällä vahinkoperusteisella poikkeusluvalla tai poliisin määräyksellä.
Susialueilla asuvat ihmiset ovat kokeneet, ettei heillä ole keinoja puuttua ongelmia aiheuttaviin susiin. Hoitosuunnitelmassa etsitään tähän ratkaisua. Susikannan hoidon tavoitteet asetetaan jatkossa erikseen jokaiselle susireviirille. Näin saadaan paikalliset toimijat aiempaa paremmin mukaan susikannan hoidon suunnitteluun. Susikannan suojelu onnistuu vain, jos reviireillä asuvien ihmisten tarpeet huomioidaan.
Suunnitelmassa esitetään joukko käytännön hankkeita ja keinoja, joilla susien aiheuttamia haittoja voitaisiin lievittää. Yksi tärkeä uudistus ovat susireviirialueille perustettavat yhteistyöryhmät, jotka arvioivat paikallista susitilannetta ja kannanhoidon onnistumista yhteistyössä riistahallinnon kanssa.
Hoitosuunnitelman laati Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus (entinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Työssä kuultiin muun muassa karjankasvattajia, metsästäjiä, luonnonsuojelijoita sekä alueiden asukkaiden edustajia. Suunnitelmaluonnokseen saatiin yli 40 lausuntoa, jotka otettiin huomioon lopullisen suunnitelman viimeistelyssä.
Tiedote, asetus ja hoitosuunnitelma maa- ja metsätalousministeriön sivuilla
Lue lisää susista ja muista suurpedoista: suurpedot.fi