Poikkeusluvat suunnataan ilvespentueiden määrän ja tiheyden perusteella

Suomen riistakeskus on myöntänyt ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat 1.12. alkavalle metsästyskaudelle. Poronhoitoalueen eteläpuoliseen Suomeen myönnettiin poikkeusluvat yhteensä 548 ilveksen pyytämiseen.

Poikkeuslupien kohdentamisessa on painotettu ilvestiheimpiä alueita. Myös vahinkotilanne, riistataloudelliset haasteet ja ilvesten ihmisarkuuden säilyttäminen on huomioitu tapauskohtaisessa päätösharkinnassa. Kannanhoidollisen pyynnin tavoitteena on pysäyttää ilveskannan kasvu tihentymäalueilla ja vähentää näillä alueilla ilveksen aiheuttamia haittoja elinkeinoille ja riistataloudelle. Toimenpiteillä pyritään turvaamaan ilveskannan hoidon sosiaalinen kestävyys.

Alueelliset poikkeuslupamäärät

Maamme ilveskanta on lähes kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Viimeisimpien vuosien tavoitteena on ollut kannan kasvun hillitseminen. Kevättalvella 2013 Suomessa oli arviolta 2500 – 2800 aikuista ilvestä ja kanta on edelleen vahvistunut keväällä syntyneillä pennuilla.

Ilveskannan hoito ja kannanhoidollisen pyynnin suunnittelu pohjaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) kannanarvioon. Sen täsmentämiseksi metsästäjät ovat suorittaneet Suomen riistakeskuksen organisoimia tarkentavia lumijälkilaskentoja, joihin on osallistunut myös suojelujärjestöjen ja muiden sidosryhmien edustajia. Tulosten tieteellisestä käsittelystä on vastannut RKTL.

Ilveskantaa hoidetaan hoitosuunnitelman mukaisesti

Suomen ilveskantaa hoidetaan maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2007 julkaiseman hoitosuunnitelman mukaisesti. Ilveskanta oli suotuisan suojelun tasolla jo hoitosuunnitelmaa vahvistettaessa, jolloin Suomessa arvioitiin olevan 1350 – 1500 ilvestä. Sen mukaan ilveskannan tulee säilyä elinvoimaisena mutta ihmisarkana. Ilveskannan suojelu ja hoito edellyttää paikallisten ihmisten hyväksyntää ja riistaviranomaisten on kuultava niiden ihmisten mielipiteitä, jotka jakavat elinpiirinsä suurpetojen kanssa. Ilvekset saalistavat ajoittain asutuksen lähellä ja laji aiheuttaa myös jonkin verran kotieläinvahinkoja.

Myönnetyt poikkeusluvat antavat entistä paremmat mahdollisuudet ehkäistä tihentymäalueiden ilvesongelmia, sillä poikkeuslupapäätösten mukainen pyynti kohdistetaan ensisijaisesti vahinkoa aiheuttaviin ja asutuksen lähellä liikkuviin yksilöihin. Tulevaisuuden ilveskannan kehitys on sidoksissa myös sen saalislajien kantojen kehitykseen ja peto-saalis-suhdetta on tarkasteltava kokonaisuutena.

Lisätietoja antavat alueiden riistapäälliköt, ks. yhteystiedot