Metsästykseen liittyvä rahankäyttö on lähes kaksinkertaistunut parin viime vuosikymmenen aikana. Kasvavalla kulutuksella on jo merkittäviä kokonaistaloudellisia vaikutuksia.
Tuore riistatalouden hyvinvointivaikutuksia luotaava raportti kokoaa yhteen Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen riistakeskuksen yhteisprojektin tuloksia.
– Yli 200 000 metsästyskortin lunastanutta henkilöä käy metsällä kauden aikana ja käyttää rahaa esimerkiksi monenlaisiin tavaroihin ja palveluihin. Tästä kulutuksesta kertyy merkittäviä alue- ja kokonaistaloudellisia vaikutuksia, kertoo tutkija Jani Pellikka Lukesta.
Esimerkiksi metsästysvarusteisiin ja matkustamiseen liittyvä kulutus lisääntyy. Kyselytulosten mukaan etenkin monipuolisesti riistaa pyydystävät ja paljon matkustavat metsästäjät käyttävät useita tuhansia euroja vuodessa toimintaansa.
Talousvaikutukset sadoissa miljoonissa
Metsästykseen liittyvä kulutus on suomalaisessa metsästäjäkunnassa lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun alkupuolen tasosta. Eniten on kasvanut rahankäyttö varusteisiin, matkustamiseen ja majoituspalveluista maksamiseen. Keskimääräinen metsällä käyvä suomalainen käytti harrastukseensa 950 euroa vuonna 2008, mutta sittemmin kulutus on tästä kasvanut.
Metsästykseen liittyvän kulutuksen vaikutukset talouden tuotoksen arvoon ovat suuruudeltaan 279–359 miljoonaa euroa vuodessa. Arvonlisäyksen osalta vaikutukset ovat 130–169 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutuksetkin 2245–2986 henkilötyövuotta.
Luken professori Artti Juutinen laskee, että vastaavien työllisyysvaikutusten aikaansaamiseksi tarvittaisiin satoja uusia pieniä yrityksiä tai jokin suurinvestointi, kuten uusi biotuotetehdas. Metsästäjien rahankäytön vaikutukset ovat noin kaksinkertaiset verrattaessa esimerkiksi kansallispuistojen kävijöiden rahankäyttöön.
– Metsästäjien rahankäytön vaikutusten lisäksi on myös laskettavissa riistalihan arvon kokonaistaloudelliset vaikutukset. Vuonna 2014 riistalihan arvo oli 62 miljoonaa euroa, Juutinen summaa.
Hyvinvointia on vaikea mitata
Tutkija Pellikka toteaa, että kaikki metsästyksen hyvinvointia lisäävät elementit eivät ole kuitenkaan mitattavissa eivätkä ostettavissa.
– Mikä arvo on esimerkiksi yhteenkuuluvuudella, jota koetaan metsällä perheenjäsenten tai kavereiden kanssa lapsuuden maisemissa?
Pellikan mukaan nykyinen riistajärjestelmä luo monin ja yllättävinkin tavoin hyvinvointia, vaikka tutkimustietoa vaikutuskohteista, vaikutusmekanismeista sekä vaikutusten merkittävyydestä vielä puuttuu. Uutta tietoa näistä teemoista on luvassa alkavissa projekteissa.
– Monet tutkimustulokset viittaavat siihen, että metsästyksellä ja riistanhoidolla on monenlaisia ja monimutkaisia fysiologisia ja hormonaalisia vaikutusmekanismeja, jotka edistävät terveyttä ja hyvinvointia. Näitä teemoja on kiinnostavaa valottaa lisää, toteaa Pellikka.
Luonnonvarakeskus esittelee tutkimustaan Riihimäen Erämessuilla 9.–12.6. Biotalousosastolla A26. Jani Pellikka on keskustelemassa riistatalouden hyvinvointivaikutuksista ohjelma-areenan haastattelussa 9.6. klo 15.
Lue lisää: Riistatalouden hyvinvointivaikutukset -julkaisu
Lue alkuperäinen tiedote
Yhteyshenkilöt
tutkija Jani Pellikka, Luke, puh. 029 532 7544,
professori Artti Juutinen, Luke, puh. 029 532 5341
etunimi.sukunimi@luke.fi