Siirry sisältöön

Majavat elinympäristön ennallistajina ja metsätalouden vahinkoeläiminä

Majavat ovat osa Suomen luonnon monimuotoisuutta, mutta padoillaan ne voivat aiheuttaa vahinkoja maa- ja metsätaloudelle. Vahinkoja estetään suunnitelmallisella metsästyksellä ja patojen purkamisella.

Suomen kaksi majavalajia, euroopanmajava ja kanadanmajava, rikastuttavat elinympäristöjä muokkaamalla maisemaa pioneerilajille ominaiseen tapaansa. Majavan muokkaamat maisemat tarjoavat suojaisat oltavat esimerkiksi vesilintupoikueille. Majavista voikin olla apua kosteikkojen ennallistamisessa.

Majavan metsästys on alkanut 20. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun saakka. Pyyntivälineinä käytetään pääasiassa kivääriä, metsästysjousta ja heti tappavia rautoja.

– Euroopanmajavan metsästys on pyyntiluvanvaraista. Tämä on otettava huomioon alueilla, joissa esiintyy kumpaakin majavalajia. Elävästä majavasta on mahdotonta tehdä lajinmääritystä, riistapäällikkö Ohto Salo Suomen riistakeskuksesta sanoo.

Syksyllä 2020 tehdyn valtakunnallisen majavalaskennnan mukaan euroopanmajavia on nyt arviolta 3 700–5 000 yksilöä eli hiukan enemmän kuin vuonna 2017 tehdyn laskennan mukaan.

Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus suorittavat jälleen tänä syksynä valtakunnallisen majavalaskennan. Tietoja käytetään majavakantojen koon ja levinneisyyden arvioimiseen sekä majavien elinympäristöjen käyttöä koskevassa tutkimuksessa. Metsästäjiä pyydetään kirjaamaan Oma riista –palveluun majavapesähavainnot (asutut talvipesät) sekä arvioimansa lajin (euroopanmajava tai kandanmajava).

Majava ui
Kuva: Simo Nurmela

Padon purkaminen vaatii maanomistajan luvan

Majavat muokkaavat elinpiiriään rakentamalla patoja ja nostamalla veden pintaa. Majavien aiheuttamat tie-, metsä- tai peltoalueiden tulvat ja kaatamat puut saattavat aiheuttaa taloudellisia vahinkoja. Yleisimpiä ongelmakohteita ovat tierumpuihin tai metsäojitusalueille tehdyt padot. Majavapadosta tulee ilmoittaa maanomistajalle tai paikalliselle metsästysseuralle, jotta vedennoston hyödyt ja haitat pystytään arvioimaan.

Pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi purkaa maanomistajan luvalla seuraavina ajanjaksoina:

1) 15.6.–15.9. välisenä aikana Lapin maakunnassa;

2) 15.6.–30.9. välisenä aikana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa;

3) 15.6.–15.10. välisenä aikana Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan, Keski- Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa;

4) 15.6.–31.10. välisenä aikana muualla Suomessa.

Muuna aikana asuttuun pesään liittyvää patoa tai muuta majavan rakennelmaa ei saa rikkoa ilman Suomen riistakeskuksen myöntämää poikkeuslupaa.

 

Lisätietoja

Salo, Ohto

  • Riistapäällikkö, Kaakkois-Suomi
  • Metsästyslain 40 § , 41 c § ja 41 d § mukaiset luvat, Villisika
  • 029 431 2305
  • ohto.salo@riista.fi