Siirry sisältöön

LUKE: Itämeren hyljekannat jatkavat kasvua − laskenta tehtiin hyvissä olosuhteissa

Vuonna 2019 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa runsaat 38 000 harmaahyljettä eli hallia. Näistä Suomen merialueella oli noin 14 200. Perämeren jäillä laskenta-aikaan olleiden norppien määräksi arvioitiin runsaat 12 800 yksilöä.

Laskennoissa nähtyjen hallien määrä on pysynyt useita vuosia noin 30 000 yksilössä. Laskentakannan kasvu lähelle 40 000 yksilöä selittyy todellisen kannan kasvun lisäksi myös viime kevään hyvillä laskentaolosuhteilla. Tuolloin aiempaa suurempi osa halleista oli näkyvissä luodoilla.

Itämeren hallikanta on kasvanut keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa 2000-luvun alusta lähtien. Kasvu on viime vuosina ollut voimakkainta eteläisellä Itämerellä, mikä johtuu pääosin muilta alueilta siirtyvistä halleista.

− Kannan kasvusta, mutta myös hallien liikkumisesta kertoo se, että Suomen merialueen tulos on nyt noin 4 500 yksilöä suurempi kuin vuonna 2017, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Mervi Kunnasranta.

Laskennoissa nähdyt hallit koko Itämerellä (punaiset neliöt) ja Suomessa (siniset neliöt).

 

Yli 80 prosenttia halleista tavataan keväisin edelleen karvanvaihtoaikaisen levinneisyyden ydinalueella Lounais-Suomen, Keski-Ruotsin ja Länsi-Viron merialueilla. Suomen merialueen halleista yli 90 prosenttia oli laskentahetkellä lounaisessa ulkosaaristossamme.

Hallit kuvataan lentolaskennoissa ulkoluodoilta karvanvaihdon aikaan touko-kesäkuun vaihteessa, ja yksilömäärät lasketaan kuvista. Laskentatulos edustaa hallien minimimäärää, ja osa yksilöistä on aina laskennan tavoittamattomissa. Erot vuosittaisessa laskentatuloksessa eivät siksi kerro suoraan kannan koon muutoksista. Kannanvaihteluiden arvioimiseksi on syytä tarkastella useiden vuosien laskentatulosten trendiä.

Jääolosuhteet vaikuttavat norppien laskentatulokseen

Norppien laskentatulos on vaihdellut vuosina 2013−2019 melko voimakkaasti. Vaihtelun taustalla ovat huhtikuun jääolosuhteet. Mikäli jäiden rikkoutuminen on alkanut jo ennen laskenta-ajankohtaa, laskennoissa nähdään suuria norpparyhmiä, jotka nostavat laskentatuloksen poikkeuksellisen korkealle.

Perämeren norppalaskennoista vastaa Ruotsin luonnonhistoriallinen museo.

Tämän vuoden tulos, noin 12 800 norppaa Perämerellä, on suurempi kuin edellisenä vuonna (noin 9 900), mutta puolestaan pienempi kuin vuonna 2017 (noin 13 600). Laskentatulosten vaihtelut eivät kerro norppamäärien äkillisistä muutoksista, vaan muutoksista laskentaolosuhteissa. Perämeren norppakanta on keskenään vertailukelpoisten laskentatulosten perusteella kasvanut keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa.

Vuoden 2019 hallilaskentatulos merialueittain ja maittain. 

Norppien laskenta perustuu otantaan. Tasavälein lennetyillä laskentalinjoilla havaitut norpat muodostavat otannan, joka monistetaan koko jääalan laskentakannaksi (jäällä laskenta-aikaan olevien norppien määrä). Kevään 2019 laskennoissa laskentalinjoilla katettiin noin 14 prosenttia jääalasta.

Suomen merialueen hallilaskennat tekee Luonnonvarakeskus. Perämeren norppalaskennoista vastaa Ruotsin luonnonhistoriallinen museo.

Vuonna 2019 Venäjä ei laskenut halleja Suomenlahdella. Viimeisin laskenta on vuodelta 2018, jolloin tulos oli noin 1200 hallia. Puolan viimeisin laskenta on vuodelta 2017, jolloin tulos oli noin 70 hallia.

 

Yläreunan kuva: Mervi Kunnasranta, Luke.