Ilvessaalis koko maassa yli 500 yksilöä

Ilveksiä saatiin saaliiksi helmikuun lopussa päättyneellä pyyntikaudella 505 yksilöä. Edellisellä pyyntikaudella saalis oli 379 eläintä. Koko maassa esiintyvä ilves on Suomen runsaslukuisin suurpeto, ja niiden määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisten 10 vuoden aikana. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuorein kanta-arvio on 2 500–2 800 ilvestä.

Suomen riistakeskukselta haettiin kannanhoidollista poikkeuslupaa yhteensä 1 333 ilveksen pyytämiseen. Riistakeskus myönsi luvan yhteensä 573 ilveksen metsästämiseen.

Ilvessaalis alueittain

Luvat suunnattiin ilveksistä kertyneiden havaintojen ja RKTL:n pentuemääräarvion perusteella tiheimmille ilvesalueille. Luvansaajia suositeltiin kohdistamaan metsästys ensisijaisesti yksilöön, joka liikkuu säännöllisesti potentiaalisen vahinkokohteen tai pysyvän asutuksen läheisyydessä tai aiheuttaa paikallisissa asukkaissa perusteltua huolestumista.

Ilveksen poikkeuspyynti perustuu maa- ja metsätalousministeriön heinäkuussa antamaan asetukseen, jossa määrätään suurin sallittu saalismäärä ja alueelliset rajoitukset. Asetuksen mukaan metsästysvuoden 2013–2014 aikana poikkeusluvan perusteella saaliiksi saatujen ilvesten määrä saa olla enintään 589 yksilöä. Määrä oli suurempi kuin vuotta aiemmin. Poronhoitoalueen ulkopuolella riistakeskus saattoi myöntää asetuksen puitteissa poikkeusluvan enintään 549 ilvekselle. Poronhoitoalueella vastaava suurin sallittu saalismäärä oli 40.

Poronhoitoalueella tavoitteena on edelleen ilveksen aiheuttamien erityisen merkittävien vahinkojen vähentäminen. Muun Suomen alueella pyritään kannan kasvun hidastamiseen, tihentymien purkamiseen, ja joillain alueilla metsästys voi johtaa myös kannan harvenemiseen. Tavoitteena on kuitenkin, että ilveskanta koko maan mittakaavassa säilyy elinvoimaisena, ilveksen läsnäolosta aiheutuvat haitat minimoidaan ja ilveskanta pidetään ihmisarkana. Asetuksen mukaisen kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena on saattaa ilvespopulaatio kehitysuralle, josta voidaan käyttää nimitystä ”vakaa populaatio”.

Ilveksen ja muiden suurpetojen kantojen seuranta on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tehtävä. Kanta-arvion perustana ovat petoyhdyshenkilöiden Tassu-järjestelmään kirjaamat suurpetohavainnot. Erityisesti pentuehavainnot ovat kannan arvioinnin kannalta tärkeitä. Ilveshavainnot voi ilmoittaa suurpetoyhdyshenkilöille, joiden yhteystiedot löytyvät Suomen riistakeskuksen ylläpitämästä Riistawebistä. RKTL antaa uuden arvion Suomen ilveskannasta keväällä.

Runsas saalis lumettomissa oloissa kertoo kannan runsaudesta

Ilveksen kanta-arvion tarkentamiseksi suunniteltuja maastolaskentoja ei tänä talvena onnistuttu lumenpuutteesta johtuen järjestämään. Talven poikkeukselliset sääolosuhteet ja jälkikelien puute vaikeuttivat myös ilvesten metsästystä, joka perustuu tyypillisesti sopivien eläinten motittamiseen lumijälkien perusteella. Vaikka lupien käyttöaste ( 88 %) jäi hieman viime vuotta alemmaksi, oli se edelleen korkea.

Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä, ks. yhteystiedot

Lisätietoja