Suomen riistakeskus on myöntänyt ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat 1.12. alkavalle metsästyskaudelle. Poronhoitoalueen eteläpuoliseen Suomeen myönnettiin poikkeusluvat yhteensä 503 ilveksen pyytämiseen.
Maa- ja metsätalousministeriön asetus muuttui hieman aiemmista vuosista. Poronhoitoalueen ulkopuolinen Suomi on jaettu kahtia itäiseen ja läntiseen osa-alueeseen. Aiemmin se oli yhtenä kokonaisuutena. Itäisellä osa-alueella verotus on hieman pienempää kuin läntisellä osa-alueella.
Poikkeuslupien kohdentamisessa on painotettu ilvestiheimpiä alueita. Itäisellä osa-alueella erityisesti Suomen riistakeskuksen Pohjois-Savon ja Keski-Suomen aluetoimistojen alueille poikkeuslupia on suunnattu enemmän. Läntisellä osa-alueella tällaisia alueita ovat Varsinais-Suomen ja Etelä-Hämeen aluetoimistojen alueet.
Ilveskannan kehitys on ollut kasvava, vaikka pyyntiä on lisätty viime vuosina. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) arvioi, että Suomessa elää 2700–2900 yli vuoden ikäistä ilvestä. Viime vuonna vastaava arvio oli 2500–2800. Arvio ilveskannasta on tarkentunut viime vuosina järjestettyjen laaja-alaisten lumijälkilaskentojen ansiosta, joissa Suomen riistakeskus on vastannut laskennan organisoimisesta ja RKTL aineiston tieteellisestä käsittelystä. Laskentoihin on osallistunut vuosittain tuhansia metsästäjiä ja muita vapaaehtoisia.
Kannansäätelyllä pyritään pitämään ilveskanta vakaana, säilyttämään eläinten arkuus ihmistä kohtaan ja vähentämään ilveksen aiheuttamia haittoja. Suomen riistakeskus suosittaa poikkeusluvansaajille, että pyynti kohdistettaisiin ensisijaisesti asutuksen lähellä liikkuviin tai vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin.
Poronhoitoalueelle Suomen riistakeskus myönsi ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat jo aiemmin, koska siellä pyynti on mahdollista 1.10. alkaen.
Lisätietoja antavat alueiden riistapäälliköt (paitsi Pohjois-Hämeessä ja Satakunnassa riistasuunnittelijat), ks. yhteystiedot
Taulukko: Ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat alueittain 2014–2015