Ilmoita suurpetohavainnosta petoyhdyshenkilölle

Suomen suurpetokantojen kehitystä seurataan petoyhdyshenkilöverkoston avulla. Verkoston varmentamat havainnot muodostavat suurpetokantojen arvioinnin perustan. Ilmoittamalla oman havaintosi alueesi petoyhdyshenkilölle autat tarkentamaan kannanarviointia.

Petoyhdyshenkilöt ovat vapaaehtoisia, koulutettuja asiantuntijoita, jotka tarkastavat ja määrittävät suurpetohavaintoja. Kansalaisten toivotaan ilmoittavan tekemistään susi-, karhu-, ilves- ja ahmahavainnoista alueen petoyhdyshenkilöille.

Suurpetohavainto voi olla näköhavainto eläimestä tai havainto jäljistä, jätöksistä, haaskoista tai raatelujäljistä. Ilmoita havaintosi yksityiskohdat ja tarkka sijainti paikalliselle petoyhdyshenkilölle heti tapahtuman jälkeen. Ilmoittamalla havaintosi paitsi tuet riistantutkimusta, myös autat viranomaisia saamaan tarkemman käsityksen alueen suurpetotilanteesta.

– Olisi erityisen tärkeää, että ihmiset muistaisivat ilmoittaa omista havainnoistaan, sanoo Tohmajärvi-Värtsilän pitkäaikainen petoyhdyshenkilö Jukka Kolehmainen.

– Pelkää puhelinsoitto tai sähköposti yhteydenotto riittää, niin jatkamme siitä eteenpäin, Kolehmainen jatkaa.

Havaintotietoja käytetään moneen

Viranomaiset ja riistahallinto, kuten poliisi ja Suomen riistakeskus, käyttävät havaintoja päätöksenteon tukena. Lisäksi havaintoja hyödynnetään suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä, kuten suurpetoaitojen ja muun vahinkojenestomateriaalin kohdentamisessa. Havaintotietoja voidaan käyttää myös arvioitaessa lasten koulukyytien tarpeellisuutta.

Havaintoja kirjataan vuosittain kymmeniätuhansia, joten kyseessä on todella mittava vapaaehtoistyön voimannäyte.

– Pohjois-Karjalassa on vuoden 2022 alusta joulukuun loppuun mennessä tehty yhteensä 3850 suurpetohavaintoa: ahmoista 485 kpl, ilveksistä 1435 kpl, karhuista 1171 kpl ja susista 759 kpl. Alueellisesti havaintoaktiivisuudessa on merkittäviä eroja. Se muodostaa koko verkoston toimivuuden kannalta suurimman haasteen. Erityisesti tilanteissa, joissa tarvitaan tietoa petojen liikkeistä asutuksen piirissä, voi Tassuun kirjattujen havaintojen puuttuminen olla erityisen ongelmallista, sanoo Pohjois-Karjalan vs. riistapäällikkö Kai-Eerik Nyholm.

Kaikki petoyhdyshenkilön tarkastamat suurpetohavainnot kirjataan Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään. Havainnosta kirjataan muun muassa eläinten laji ja lukumäärä, havaintoaika ja -paikka.  Myös jälkien mitat kirjataan aina kun mahdollista. Ilveksen ja suden jälkihavainnoista mitataan etutassun leveys ja pituus, karhun ja ahman jälkihavainnoista etutassun leveys. Asutuksen läheisyydessä liikkuneista suurpedoista kirjataan lisäksi etäisyys lähimpään asuttuun rakennukseen.

Jos kohtaat suurpedon

Jos kohtaat suurpedon hoidetussa pihapiirissä tai laitumella, on syytä pyrkiä karkottamaan se kovaa ääntä pitämällä ja tekemällä eläimelle selväksi, että paikalla on ihminen. Tällainen kohtaaminen tulee ehdottomasti ilmoittaa petoyhdyshenkilölle.

Jos suurpeto aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa kodin pihapiirissä, tai ajaudut kolariin suurpedon kanssa, ota yhteyttä hätäkeskuksen (112) kautta poliisiin.

 

Löydät alueesi petoyhdyshenkilön yhteystiedot riista.fi -sivuilta

Petoyhdyshenkilöiden koulutusmateriaali 

Lisätietoja