Suomen riistakeskus Oulun alueen hirvikanta on edelleen varsin alhaisella tasolla verrattuna 2000-luvun alkuun. Syksyn 2014 metsästyksen jälkeinen kanta-arvio vaihtelee 2,4 hirvestä 3,3 hirveen tuhannella hehtaarilla hirvitalousalueittain.
Alhaisimmat tiheydet ovat Pudasjärven länsiosissa ja runsaimmat Siika- ja Pyhäjokilaaksoissa. Kuultuaan sidosryhmiä Oulun alueellinen riistaneuvosto asetti tavoitteeksi kannan koolle vuosille 2015 – 2017 2,0 – 3,0 hirveä tuhannella hehtaarilla. Riistaneuvosto siten alensi tavoitetiheyden ylärajaa aikaisemmasta 3,2:sta 3 hirveen tuhannella hehtaarilla. Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa pyritään hieman pienempään hirvikantaan kuin edeltävinä vuosina. Hirvikanta on alueella ollut jo parin vuoden ajan selkeässä kasvussa. Käytännössä tämä tarkoittaa ensi syksynä lupamäärän selvää lisäämistä koko Pohjois-Pohjanmaalla.
Metsästyksessä syksyllä 2014 saaliiksi saatiin 5400 hirveä, joista puolet oli aikuisia ja puolet vasoja. Lupia käytettiin 91,6 prosenttia myönnetyistä luvista. Vuoden 2014 saalis oli 4801 hirveä, jolloin lupien käyttöaste oli 87,5 %.
Tällä hetkellä kannan rakenne on parantunut huomattavasti kaikilla hirvitalousalueilla. Lehmien suhteellinen määrä on vähentynyt ja sonnien määrä suhteessa noussut. Eteläisintä aluetta lukuun ottamatta ollaan tavoitetasolla. Vasatuotto on huomattavasti korkeampi Oulun alueen eteläisissä osissa Kalajoki-, Pyhäjoki sekä Siikajokilaaksossa verrattuna Oulun ympäristöön ja Koillismaahan. Kuitenkin susireviirien alueilla mm. Pyhännällä ja Kalajokilaaksossa petojen saalistuspaine vaikuttaa metsästyksen ohella vasojen osuuteen hirvikannasta.
Oulun alueellinen riistaneuvosto järjesti 12.3.2015 Oulussa sidosryhmätilaisuuden hirvikannan hoitoon ja kannanhoidolle asetettaviin tavoitteisiin liittyen. Tilaisuudessa oli paikalla maa- ja metsätaloustuottajain, metsänomistajajärjestöjen, ELY-keskuksen, Metsähallituksen, metsäkeskuksen, metsästäjien, metsästyskoiraharrastajien ja luonnonsuojelijoitten edustajia.