Elintarviketurvallisuusvirasto Evira:
Metsästyskoirat voivat välittää hirviekinokokkiloisen ihmiseen. Tartunnat voidaan estää metsästyspaikkojen teurastusjätteiden huolellisella käsittelyllä.
Ihminen voi saada tartunnan hirviekinokokkiloisen madon munista, joita on esimerkiksi loista kantavan koiran turkissa. Ihmisessä munista voi kehittyä keuhkoihin toukkarakkuloita, jotka vuosien kuluessa kasvavat hitaasti hyvinkin suuriksi ja vaikeasti hoidettaviksi ennen vakavampia oireita.
Paras tapa estää koirien ja ihmisten ekinokokkitartuntoja on hävittää metsästyspaikkojen teurasjätteistä hirvien keuhkot niin, etteivät koirat ja petoeläimet pääse niitä syömään. Keuhkojen loisrakkulat voivat olla pieniä, syvällä keuhkossa ja hankalasti havaittavissa.
”Toukkarakkula on hirven keuhkossa kirkkaan nesteen täyttämä, vaalean kalvon rajaama muodostuma. Jos sen vahingossa leikkaa rikki, neste monesti ruiskahtaa paineella ulos”, tarkentaa tutkija Marja Isomursu Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksiköstä.
Metsästyskoirat tulisi myös lääkitä sekä hirvikauden alussa että lopussa, jotta koira ei vie tartuntaa metsään eikä tuo sitä mukanaan kotiin. Matolääkkeeksi pitää valita heisimatoihin tehoava valmiste.
Ihmiselle hirven keuhkot eivät ole tartuntariski, sillä toukkarakkulat tarttuvat vain koiraeläimiin.
Susi ja koira ekinokokin pääisäntiä
Hirviekinokokkiloinen (Echinococcus canadensis) on pieni heisimato, joka luonnossa aikuisena elää suden suolessa ja toukkana hirven keuhkoissa.
Sudet ja koirat saavat tartunnan syödessään hirven keuhkossa, joskus myös maksassa olevan toukkarakkulan. Koiraeläimen suolessa toukkarakkulasta kehittyy aikuisia heisimatoja. Madot tuottavat munia, jotka pääsevät ympäristöön ulosteissa.
Hirvi on väli-isäntä, joka saa tartunnan niellessään ravintokasvien mukana madon munia. Hirven lisäksi poro ja metsäpeura voivat saada tartunnan ja toimia väli-isäntinä.
Hirviekinokin levinneisyysalue keskittyy Itä-Suomeen
Vaikka sudet ja hirvet ovat liikkuvia eläimiä, ei hirviekinokokin levinneisyysalue ole muuttunut 2000-luvulla. Loisen ydinesiintymisalue on Kainuu. Lisäksi loista tavataan Itä-Lapissa, lähinnä Sallassa sekä Kuusamossa ja Pohjois-Karjalassa. Erityisesti näillä alueilla on huolehdittava hirvien teurasjätteistä asianmukaisesti. Myös muualla Suomessa on syytä välttää hirvien keuhkojen syöttämistä koirille.
Evira seuraa hirviekinokokin esiintymisiä
Evira seuraa hirviekinokokin esiintymistä Suomessa. Kaikki näytteeksi saadut sudet tutkitaan ekinokokin varalta. Hirvien keuhkoja, joissa on epäilyttäviä muutoksia, voi lähettää Eviran Oulun toimipaikkaan. Evira maksaa matkahuollon toimituskulut.
Hirvien keuhkoja on vuosien varrella tutkittu myös laajemmissa kartoituksissa metsästäjien avustuksella.