Suomen riistakeskus kehitti metsien vaihettumisvyöhykkeiden hoitoa paremmin riistaeläinten elinoloja suosivaksi. Metsästävien maanomistajien ansiosta luonnon monimuotoisuus parani kohtuullisin kustannuksin.
Riistatalous
Ilveskannan kasvu tasaantui läntistä Suomea lukuun ottamatta
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi Suomessa olevan 2700–2900 yli vuoden ikäistä ilvestä. Viime talven metsästysverotuksen vaikutusten odotetaan näkyvän kannassa viiveellä, tulevien 3–5 vuoden aikana.
Luonnossa on lisääntymisaika meneillään
Koirat on pidettävä kytkettyinä ja koulutettava riistaa häiritsemättä 20. elokuuta saakka. Erityisen alttiita häirinnän aiheuttamille vaaroille ovat maassa pesivien lintujen ja nisäkkäiden poikaset.
Karhujen määrä väheni hieman
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi Suomessa olevan vähintään 1 405–1 535 karhua. Arvio karhukannan runsaudesta, pentutuotosta ja metsästyskestävyydestä pohjautuu vuonna 2013 tehtyihin petoyhdyshenkilöverkoston havaintoihin.
Poikkeuksellisen vähäluminen talvi haittasi lumijälkilaskentaa
Lumen vähyyden vuoksi laskentatuloksia Etelä- ja Keski-Suomesta kertyi niukasti eikä riistakantojen muutoksia alueittain voida kuvata luotettavasti. Ainoastaan Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa lunta oli ajankohtaan nähden normaalisti.
Hirvikantatavoitteet asetettu koko maassa
Alueelliset riistaneuvostot ovat vahvistaneet hirvikannan hoitotavoitteet alueillaan. Koko maan tasolla tavoitteena on tämän vuoden metsästyksen jälkeen noin 74 000 hirven vasova kanta, mikä vastaa arviota Suomen tämän hetkisestä hirvikannasta.
Luonnossa työskenteleville ohjeet suurpetojen kohtaamiseen
Luonnossa työskentelevä voi työssään kohdata jonkin Suomen suurpedoista: karhun, suden, ilveksen tai ahman. Toimintaohjeistuksen kohtaamisten varalle on laatinut viisi järjestöä yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa.
Kansalaiset: tiedotusta sudesta parannettava ja ongelmayksilöt ammuttava
Sudenhoitosuunnitelman keskustelufoorumin ensimmäisen vaiheen yhteenveto on luettavissa nettisivuillamme. Parhaillaan foorumilla keskustellaan kohtaamisten ja vahinkojen vähentämisestä sekä susista hyötymisestä.
Lappiin vuodelle 2014 tavoitteeksi vähemmän hirviä kuin aikaisemmin
Suomessa määritellään parhaillaan uusia toimivia hirvitalousalueita, jotka otetaan käyttöön vuonna 2015. Jo tänä vuonna maa- ja metsätalousministeriö ei enää määritä hirvitiheystavoitteita vaan sen tekevät riistaneuvostot alueittain.
Suurpetojen aiheuttamia porovahinkoja selvitetään
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen hankkeessa tutkitaan petovahinkojen vähentämistä ja ehkäisyä, petojen tappamien porojen määrää sekä porojen kuntoa paliskunnissa, joissa ahmavahinkoja tapahtuu eniten.