Havaintoja pienistä hirvieläimistä?

Hirvihavaintokortti on riistakolmioiden ohella huikea menestystarina suomalaisten riistakantojen arvioinnissa. Hirvihavaintokortti on ollut käytössä 1970-luvulta lähtien ja havaintokortin täyttää nykyäänkin paperisena tai sähköisenä lähes kaikki hirviseurueet tai -seurat. Hirvihavaintojärjestelmä on avainasemassa, kun hirvien kanta-arvioita luodaan. Tämän arvion lisäksi ne tarjoavat hyvän aikasarjan, jolla voidaan tarkkailla muutosta ja sen suuntaa.

Nykyään enää muutama seura palauttaa paperisen hirvihavaintokortin, valtaosa on siirtynyt käyttämään Oma riistaa. Oma riistassa on mahdollista kirjata havaintoja hyvin laajasta lajikirjosta liittämättä niitä hirvenmetsästyksen. Näiden havaintojen erona hirvenmetsästyksen yhteydessä tehtyihin havaintoihin on, ettei tiedetä millainen vaiva (effort) havainnon tekemiseksi on nähty.

Pienien hirvieläinten havannointimenetelmiä kehitetään paraikaa. (Kuva: Eerojuhani Laine)

Kerrataanpa esimerkin avulla millaista tietoa hirvijahdin aikana yhdeltä seuralta saadaan. Seuran yhteyshenkilö tai metsästyksenjohtaja kirjaa metsästyspäivää koskevat tiedot. Jahdissa oltiin 9 tuntia, jahdissa oli mukana 13 metsästäjää ja 3 koiraa. Metsästysmuoto oli ”passilinja, koira ohjaajineen metsässä”. Lunta oli 7 cm. Jokainen metsästäjä jolla on Oma riista -sovellus älypuhelimessaan, voi metsästyspäivän yhteydessä kirjata kaikki havainnot hirvistä, tai muista hirvieläimistä. Samaten saatu saalis kirjataan ylös. Kun metsästäjä on Oma riistassa kirjoilla omassa hirviseurueessaan, yhdistyy havainnot metsästyspäivän tietoihin. Mikäli päivän aikana tehdään havainnot kahdesta aikuisesta uroksesta ja yhdestä naaraasta tuplavasojen kanssa, päivästä tiedetään seuraavaa:

  • havaittiin 5 hirveä
  • jahdissa oli 13 metsästäjää ja jahdissa oltiin 9 tuntia

tällöin:

(13×9)/5=23,4 tuntia/hirvi

eli seura teki 23,4 henkilötyötuntia jokaisen havaitun hirven eteen. Onkin tärkeää, että kaikki päivän aikana tehdyt havainnot kirjataan, jotta havaintojen eteen tehtyä työtä ei ali- tai yliarvioida. Lumipeite, koirien määrä ja metsästystapa vaikuttava hirvien havaittavuuteen. Yleensä kun lumi on maassa, hirviä tahtoo löytyä paremmin kuin sulan maan aikana.

Hirvenmetsästyksen yhteydessä voi kirjata havaintoja myös valkohäntäpeurasta, metsäkauriista, kuusipeurasta ja metsäpeurasta, samoin suurpedoista. Tällöin havainnot voidaan yhdistää havaintojen eteen tehtyyn työhön. Vaikka hirvenmetsästyksen pääasiallisena tarkoituksena ei olekaan löytää pieniä hirvieläimiä, saadaan havaintojen määrästä osviittaa siitä mihin suuntaan kanta kehittyy. Mikäli meillä olisi pienistä hirvieläimistä samanlainen aikasarja kuin hirvien osalta, oltaisiin kannan rakenteesta paljon viisaampia.

Hirvijahdin yhteydessä voi merkitä myös havaittuja pieniä hirvieläimiä.

Tällä hetkellä valkohäntäpeuran osalta ollaan rakentamassa samanlaista työkalua kuin hirvellä jo on. Valkohäntäpeuraa kuitenkin metsästetään hyvin eri tavalla kuin hirveä. Jahti on usein yksilömuotoista (kytis, hiipiminen) ja koiralla suoritettu ajojahtikin on hieman toisenlaista. Näin etenkin tiheimmillä peura-alueilla. Havaintoja voi kertyä kymmeniä, eikä yksikään metsästyksenjohtaja ole sellainen Sherlock, että pysyisi selvillä kaikissa havaituissa peurayksilöissä. Peuran osalta ajatuksen olisikin, että metsästäjät kirjaisivat itse niin yllä mainitut metsästyspäivää koskevat tiedot, havainnot kuin saaliin. Näin ollen jää matemaatikkojen murheeksi selvittää havaintomäärästä kuinka monta yksilöä jahdissa näkyi. Ruotsissa menetelmä on käytössä myös hirvien osalta ja toimivaksi havaittu. Tätä menetelmää pilotoidaan parhaillaan hankkeessamme Loimaalla neljän metsästysseuran voimin, pilotin kokemusten perusteella lähdetään rakentamaan ominaisuutta Oma riistaan.

Koulutusportaalista löytyy kahmalokaupalla videoita Oma riistan käyttämiseen liittyen, käykäähän vilkuilemassa!

Eerojuhani Laine
Suunnittelija
Suomen riistakeskus