Kehitämme parhaillaan valkohäntäpeuran kannanarviointimenetelmiä. Tämä sen vuoksi, että toimiva kannanarviointimenetelmä on kannanhoidon perusta ja kulmakivi. Mikäli emme tiedä millainen peurakannan tiheys, tuotto ja sukupuolijakauma on, kantaa ohjaava päätöksenteko on hieman päämäärätöntä. Toimivan kannanseurantamenetelmän turvin voidaan suunnitella eri sidosryhmiä osallistavaa valkohäntäpeuran kannanhoitojärjestelmää. Myös kannan kehityssuuntaa ja metsästysverotuksen vaikuttavuutta voidaan tällöin tarkkailla paljon tarkemmin.
Kantaa voidaan muokata haluttuun suuntaan metsästysverotuksella. Jotta tehtävät toimenpiteet osataan mitoittaa, tulee olla perillä valkohäntäpeuran biologiasta ja kannanhoidosta. Samaten kanta-arvioita tehtäessä on olennaista tietää esimerkiksi kuinka laajoja reviirejä peurat asuttavat. Valkohäntäpeuran osalta on juuri valmistunut samanlaista materiaalia kuin hirven osalta on ollut aiemmin.
Materiaalista löytyy julisteet koskien valikoivaa urosverotusta, valkohäntäpeuran iäntunnistamista ja valkohäntäpeuran sarvien kehitystä. Kuten pari viikkoa sitten kirjoittelinkin, Suomessa hirvieläinkannat ovat vääristyneet johtuen urospainotteisesta metsästysverotuksesta. Usein uroksille ei anneta mahdollisuuta kasvaa täysi-ikäisiksi, vaan ne kaadetaan keskenkasvuisina. Mikäli pukeille annetaan enemmän mahdollisuuksia kasvaa täyteen mittaansa, myös luonnonvalinta totetuu paremmin. Liipasimen takana oleva metsästäjä on avainasemassa, kun puhutaan peurakannan ominaisuuksista.