Maatalouden uusi korvausjärjestelmä mahdollistaa maanomistajan sitoumuksista sekä mielenkiinnosta riippuen monivaikutteisten riistakasvien viljelyn. Metsästäjien hankkimat riistakasvisiemenet ovat viljelijälle tervetullut apu toteutuksiin. Monimuotoisuuspellot riistalle on kylvettävä kesäkuun loppuun mennessä, samoin kuin kahden kasvukauden peltolintupellot.
Riistapellot ja luonnonhoitonurmet lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja toimivat ojien ja vesistöjen varsille sijoitettuna ravinteita sieppaavina suojavyöhykkeinä. Riistapellot ja peltolintupellot tuovat väriloistoa maatalousmaisemaan. Riistapeltojen rehukasvustoa voidaan käyttää riistaruokintaan esimerkiksi pellon läheisillä ruokintapaikoilla. Suurin osa kasvustosta palvelee kuitenkin riistaa parhaiten suoraan pellosta syksyn ja talven aikana.
Syyskylvöiset kasvit mahdollisia uudessa korvausjärjestelmässä
Riistan elinympäristöä peltomaisemassa voidaan parantaa yksivuotiseksi monimuotoisuuspelloksi perustettavalla riista- ja maisemakasviseoksella tai vähintään kahden kasvukauden niitty- ja peltolintuseoksilla. Korvaus viljelijälle näistä monimuotoisuuspelloista on 300 euroa hehtaarilta ja lisäksi on mahdollista saada muitakin tukia.
Riistakasveja voidaan viljellä samalla lohkolla yksi tai useampi kasvukausi. Eri lajikkeiden kiertoviljely lohkolla on suositeltavaa. Yksivuotiset kasvustot on perustettava uudestaan joka kasvukaudelle. Riistapellon voi kylvää nyt myös syyskylvöisillä lajikkeilla mutta perinteinen, ympäristökorvaussitoumuksen mukainen riistapelto on kylvettävä viimeistään kesäkuun loppuun mennessä.
Riistapeltojen kylvöajankohta eteläisessä Suomessa on usein kesäkuun puoliväli, vasta normaalimaatalouden kylvötöiden jälkeen. Sänkeen kylvö ja kotimaisten siementen käyttö on suositeltavaa. Riistapeltokasvit voidaan kylvää seoksina kaistoihin, joka lisää monimuotoisuutta ja samalla tärkeää reunavyöhykettä. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on perustamistilannetta lukuun ottamatta kielletty. Monimuotoisuuspeltojen kasvuston perustamisen yhteydessä on mahdollista ympäristön korvausjärjestelmän lannoitustaulukon mukainen lannoitus peittävän kasvuston aikaansaamiseksi. Monimuotoisuuspeltoja ei saa muokata muutoin kuin kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä.
Sarvipäille sapuskaa etäälle liikenteestä
Monivaikutteisilla riistakasvilajikkeilla ja riistapeltojen sopivalla kohdentamisella lisätään erityisesti peltoympäristöissä elävän pienriistan mutta myös monen muun luonnonvaraisen eläinlajin ravintoa sekä lisääntymis- ja suojapaikkoja. Kasvivalikoimasta riippuen riistapelloista ja ympäristönhoitonurmista hyötyvät monet hyönteislajit, kuten perhoset ja mehiläiset, pikkulintuja unohtamatta. Useat hyönteislajit ovat juuri peltokanalintujenkin poikasten tärkeintä ravintoa.
Riistapeltotuotannossa toteutus kylvöajoituksineen kasvilajiratkaisuineen tehdään käyttäjälajien esiintyminen ja tarpeet huomioiden. Peltokanalinnuille ja yleensä viljelyalueiden pienriistalle riistapellon muoto ja sijainti ovat usein tärkeämpiä kuin suuret yhtenäiset pinta-alakuviot. Peltojen pienriista, niin linnut kuin jänikset, jopa metsäkauriitkin hyötyvät parhaiten pitkänomaisista ja siten runsaammin reunavyöhykettä tarjoavista riistakasvilohkoista ja -kaistoista. Hyvä suoja, ravinnoksi tuotetun siemenen ja viherravinnon sekä reunavyöhykkeen määrä ja laatu ovat peltoriistanhoidon keskeisiä tavoitteita.
Hirvieläimillekään riistapeltojen sijainti ei ole samantekevää. Suuret nisäkkäät kuluttavat luonnollisesti enemmän muun muassa viherravintoa ja tarvitsevat siten suurempia pinta-aloja riistapeltoa kuin pienriista. Tosin myös moni pienriistalajikin hyötyy metsäkeskeisemmin sijoittuvien riistapeltojen ja -nurmien sadosta. Riistapeltojen harkitulla sijoittelulla voidaan jossain määrin ohjata hirvieläinten ravinnonkäyttöä. Liikennevahinkojen ennaltaehkäisemiseksi pellot tulee aina perustaa riittävän etäälle vilkkaasti liikennöidyistä teistä, kuten myös vahinkoalttiista metsän uudistusaloista ja erikoisviljelmistä.
Riistapellot sitovat syyskauden aikana erityisesti hirvieläinten naaraita vasoineen magneettina toimivien riistarehukasvustojen tuntumaan. Niin kauan kuin hirven tai peuran turpa on sille tarkoitetussa rehukasvustossa, ovat ne poissa esimerkiksi liikenteen jaloista.