Valkohäntäpeurojen kiima lähestyy – tarkkana liikenteessä

Syksy muuttaa valkohäntäpeurojen käyttäytymistä: kiima-aika lähestyy ja liikkuminen lisääntyy. Peurat lähtevät liikkeelle illan hämärtyessä, ja peurakolaririski on suurin marraskuussa, kun iltapäiväliikenne osuu yhteen illan pimenemisen kanssa. Paras keino peurakolarin välttämiseen on riittävän alhainen ajonopeus.

Etenkin valkohäntäpeurapukit liikkuvat paljon etsiessään naaraita. Keväällä syntyneet vasat ovat isoja, ja ne seuraavat nyt vaivatta emojaan pitkiäkin matkoja.

Peurat tulevat mielellään ruokailemaan syysvilja- ja nurmipelloille. Peurakannan sydänmailla Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Hämeen rajaseuduilla innokas peurantarkkailija voi nähdä useita kymmeniä peuroja ruokailemassa samalla pellolla. Valkohäntäpeura viihtyy hyvin Etelä- ja Lounais-Suomessa, missä lunta on vähän ja peltoa paljon. Tällä alueella valkohäntäpeuroja ammutaan yli 20 000 yksilöä vuodessa, ja laji on yhtä tärkeä tai jopa tärkeämpi saaliseläin kuin hirvi.

Valkohäntäpeurakantaa säädellään metsästyksellä kuten hirvikantaakin. Paikoin valkohäntäpeurakanta on kuitenkin kasvanut niin runsaaksi, että kolareita on liikaa. Maa- ja metsätaloudelle valkohäntäpeura aiheuttaa vahinkoja vain satunnaisesti.

Suomen riistakeskus suosittelee, että tiheän peurakannan alueilla metsästäjät ampuisivat mahdollisimman paljon valkohäntäpeuroja isojen teiden läheisyydessä jo lokakuussa. Tällä tavalla vähennetään peurakantaa ennen marraskuun pahinta kolariaikaa. Metsästyksen kohdentaminen enemmän aikuisiin naaraisiin auttaa myös pitämään kannan kasvun kurissa.

Paras keino peurakolarin välttämiseen on pitää ajonopeus riittävän alhaisena, jotta ehtii tarvittaessa jarruttamaan. Tarkkaile myös hirvieläimistä varoittavia liikennemerkkejä. Niitä laitetaan sellaisille teille, joiden läheisyydessä hirvieläinten tiedetään liikkuvan ja joilla on tapahtunut onnettomuuksia.

Lisätietoja