Uusia maksamatolajeja Kaakkois-Suomen ketuissa ja hirvissä

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran luonnonvaraisten eläinten tautiseurannassa on löydetty ketuista ja hirvistä uusia maksamatolajeja. Kettujen uudet loiset voivat tarttua myös ihmiseen. Maksamatolöydöt ovat Kaakkois-Suomesta.

”Ketuista löydetyt kaksi uutta maksamatolajia, Metorchis bilis ja Pseudamphistomum truncatum, ovat kalaa syövien nisäkkäiden ja lintujen loisia. Loistartuntaa ei voi tiettävästi saada muuten kuin syömällä raakaa tai heikosti kypsennettyä särkikalaa. Kettu voi esimerkiksi rantoja tai pilkkiavantoja kiertelemällä löytää ruoakseen kuolleita kaloja. Raaoista kaloista maksamadot voivat tarttua myös koiriin ja kissoihin. Ihmisten on syytä välttää huonosti kypsennetyn särkikalan syömistä loisten esiintymisalueella. Loistartunta voi kirjallisuuden mukaan aiheuttaa vatsaontelon kipua, keltatautia, kuumetta ja pahoinvointia”, sanoo professori Antti Oksanen Evirasta.

Pseudamphistomum truncatum -laji tunnetaan entuudestaan Itämeren hylkeistä ja merikotkista.

Metsästäjien ansiosta löytyi syksyllä 2015 Ruokolahdelta ensi kertaa suomalaisesta hirvestä pienikokoisia Parafasciolopsis fasciolaemorpha -maksamatoja. Maksamadon tarttumisesta ihmiseen ei ole näyttöä. Loinen on aiemmin tunnettu lähinnä vain Venäjällä ja Itä-Euroopassa.

”Loista ei pidetä hirvelle erityisen vaarallisena. Hirvieläinten lisäksi sitä on tavattu eurooppalaisesta biisonista eli visentistä sekä kotieläinmärehtijöistä. Mielenkiintoista on se, että laji on nyt vasta löydetty Suomesta. Tätä voidaan pitää osoituksena siitä, että jääkauden jälkeinen eläinten paluumuutto Suomeen on ollut hidasta”, sanoo Oksanen.

Metsästäjiltä arvokasta tietoa eläinten tautiseurantaan

Luonnonvaraisten eläinten tautiseuranta on tärkeää, koska niiden taudit saattavat tarttua myös kotieläimiin ja ihmisiin. Metsästäjät toimittavat Eviralle arvokasta aineistoa muun muassa kettuja ja supikoiria raivotautirokote- ja myyräekinokokkiseurantaan. Eviran tarttuvien tautien seurannassa eläinten terveydentila tarkastetaan aina.

Evira tekee luonnonvaraisten eläinten tautiseurantaa yhdessä kansalaisten ja erityisesti metsästäjien kanssa. Syötävän riistan tautiseuranta perustuu paljolti metsästäjien lähettämiin tautiepäilynäytteisiin.

”Varsinkin hygieniakoulutetut metsästäjät ovat päteviä tekemään havaintoja riistaeläinten terveydestä. Yksittäinen metsästäjä muun muassa kiinnitti huomiota hirven maksan sappiteiden tulehtumiseen ja paksuuntumiseen ja siten saimme tietoa uuden loisen olemassaolosta”, sanoo Oksanen.

Alkuperäinen tiedote Eviran verkkosivuilla

Lue lisää:
Metsästäjien terveys- ja hygieniakoulutus

Luonnonvaraisten eläinten tautiseuranta

Lisätietoja:
Antti Oksanen, tutkimusyksikönjohtaja tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Evira
044 561 6491