Hirvikanta

Vuonna 2014 vahvistettu hirvikannan hoitosuunnitelma luo pohjan tulevalle hirvikannan hoidolle ja samalla hoitosuunnitelman avulla pyritään toteuttamaan julkisen riistakonsernin strategiassa määritellyt tavoitteet. Hoitosuunnitelmat ovat olennainen osa julkisen riistakonsernin strategiaa ja keskeisiä välineitä riistapolitiikan toimeenpanossa.

Hirvikannan hoitosuunnitelma

Hirvikannan hoitosuunnitelman taustaosio

Hirveä voidaan pitää monella tavalla maamme merkittävimpänä riistaeläimenä. Hirvisaaliin laskennallinen arvo kattaa noin kaksi kolmasosaa kaikesta riistasaaliin arvosta Suomessa, ja hirvenmetsästyksellä on merkittävä virkistysarvo ja sosiaalinen merkitys. Haittoja hirvestä koituu liikenteessä sekä maa-, metsä- ja porotaloudessa. Hirvellä on lisäksi merkittävä vaikutus suomalaisessa ekosysteemissä valikoivan ravinnonkäyttönsä kautta sekä suurpetojen ravintona.

Hirvikannan hoitosuunnitelman valmistelu tehtiin Suomen riistakeskuksen hankkeena vuosina 2011 – 2013. Hoitosuunnitelmaluonnoksesta pyydettiin lausunnot vuoden 2013 alussa, minkä jälkeen hoitosuunnitelma viimeisteltiin lopulliseen muotoonsa. Hirvikannan hoitosuunnitelman valmistelussa alueellisilla ja paikallisilla sidosryhmillä sekä yksittäisillä kansalaisilla oli laajat osallistumismahdollisuudet suunnitelman valmisteluun. Alueelliset riistaneuvostot ja valtakunnallinen riistaneuvosto osallistuivat hoitosuunnitelman laadintaan järjestämällä alueelliset sidosryhmätilaisuudet ja ottamalla kantaa hoitosuunnitelmaluonnokseen.

Hirvikannan hoidossa tavoitellaan vakaata ja rakenteellisesti tasapainoista hirvikantaa. Hoitosuunnitelmassa on asetettu kannan rakenteelle yleistavoitteet, jotka pyritään saavuttamaan metsästyksen ohjauksella. Hirvikannan tarkemmista hoitotavoitteista päätetään jatkossa aluetasolla, millä pyritään ottamaan huomioon alueelliset erityispiirteet ja parantamaan eri tahojen vaikuttamismahdollisuuksia hirvikannan hoidossa. Kannansäätelyjärjestelmän kehittämisessä keskeinen toimi alueellisen tavoiteasettelun lisäksi on hirvitalousaluekohtaisen verotussuunnittelun käyttöön ottaminen, jolla lisätään samaan hirvitalousalueeseen kuuluvien riistanhoitoyhdistysten yhteistyötä ja yhtenäistetään menettelytapoja.

Tavoitteena on myös lisätä hirvikannan säätelyn joustavuutta ja pyyntiluvansaajien paikallista harkintavaltaa ja -vastuuta hirvikannan hoidossa edistämällä niin sanottuja yhteislupa- ja pankkilupamenettelyjä. Ajantasaisella ja havainnollisella hirvitiedolla on tärkeä merkitys joustavan kannansäätelyn tukemisessa ja tavoitteiden toteutumisen seurannassa. Jatkossa hirvisaalis- ja havaintotiedot kerätään sähköisen tietojärjestelmän avulla ja mahdollistetaan tietojen laaja saatavuus ja hyödyntäminen.

Hoitosuunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä on lisäksi tavoitteena turvata hirvitalouden tuottamat hyödyt sekä ennaltaehkäistä hirven liikenteelle sekä metsä-, maa- ja porotaloudelle aiheuttamia vahinkoja ja parantaa hirvivahinko- ja onnettomuustiedon tarkkuutta ja hyödynnettävyyttä.

Päivitetty 10.8.2016