Uusi karhukannan hoitosuunnitelma ja karhukiintiöasetus lausunnolle – kiintiöksi esitetään 255 karhua

Karhukannan hoitosuunnitelman päivitys tehtiin vuoden 2016 aikana Suomen riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä. Hoitosuunnitelman valmistelun lähtökohtana oli se, että asetetuilla toimenpiteillä pystytään aidosti tavoittelemaan karhukannan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kannanhoitoa.

Karhukannan hoitosuunnitelma kuvaa ne toimet, joita maa- ja metsätalousministeriö toteuttaa karhukannan hoitamiseksi. Suomen riistakeskus seuraa karhukannan hoitosuunnitelman toteutumista. Toimenpiteitä esitetään muun muassa alueellisesta karhukannan hoidosta, karhukannan seurannasta, vahinkojen estämisestä, metsästyksen säätelyn ja pyynnin valikoivuuden kehittämisestä, koulutuksesta, neuvonnasta, tiedotuksesta ja ravintohoukuttimien käyttöön liittyvän säätelyn edelleen täsmentämisestä.

Uudessa karhukannan hoitosuunnitelmaluonnoksessa Suomi jaettaisiin kahteen kannanhoidon suuralueeseen, jotka olisivat poronhoitoalue ja muu Suomi. Siksi samaan aikaan lausunnolle lähtevässä asetuksessa ei tultaisi määräämään tarkempia aluerajoituksia kuten tähän asti, vaan Suomen riistakeskus voisi hoitaa poikkeuslupien tarkemman kohdentamisen aiempaa joustavammin.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomessa oli vuonna 2017 1980 – 2100 karhua. Vuonna 2016 luku oli 1 720 – 1 840. Selkeimmin karhujen lukumäärä on runsastunut Oulun, Pohjois-Hämeen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan riistakeskusten aluetoimistojen alueella. Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa, että kannanhoidollisen karhunmetsästyksen kiintiö on 255 karhua, joka olisi 72 karhua enemmän kuin viime vuonna. Poronhoitoalueen ulkopuolella kiintiö olisi 170 karhua, ja poronhoitoalueella 85.

Asetuksen avulla pyritään purkamaan karhukannan tihentymiä.  Tavoitteena on myös, että poikkeuslupien myöntämisessä voitaisiin huomioida nykyistä joustavammin karhujen aiheuttamat vahingot ja ongelmat riippumatta aiemmista kannanhoitoalueista. Poikkeuslupien myöntämisessä tulee huomioida myös, kuinka paljon eri alueilla on hirvieläimiä suhteessa karhujen määrään. Esimerkiksi metsäpeurakanta halutaan turvata Suomenselällä ja Kainuussa.

Poronhoitoalueella tavoitteena on vähentää karhun aiheuttamia merkittäviä porovahinkoja. Läntisen poronhoitoalueen kiintiö olisi viisi karhua enemmän kuin viime vuonna. Karhun aiheuttamista vahingoista suurin osa aiheutuu porotaloudelle poronhoitoalueella. Karhun tappamia poroja ilmoitettiin vuonna 2016 yhteensä 681, joka on vähemmän kuin edellisenä vuonna. Karhun aiheuttamat porovahingot ovat kuitenkin nousseet jo yli 1,5 miljoonaan euroon.

Edellä mainittujen poikkeuslupien lisäksi Suomen riistakeskus voi myöntää tarkkaa harkintaa käyttäen poikkeusluvan vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien karhujen kaatamiseen. Vahinkoperusteisten lupien määrää ei rajoiteta.

Karhu kuuluu tiukasti suojeltuihin lajeihin, jonka metsästystä säädellään EU:n luontodirektiivissä. Suomessa karhukanta on riittävän suuri, että sen kokoa voidaan säädellä kannanhoidollisella metsästyksellä vahvistetun hoitosuunnitelman mukaisesti.

Asetus- ja hoitosuunnitelmaluonnos ovat lausunnolla 22.6.2017 saakka. Hoitosuunnitelma on tarkoitus hyväksyä ennen karhunmetsästyksen alkua.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Jussi Laanikari, p. 040 733 6229, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi