Turhaan ojitetut suomaat takaisin virkistyskäyttöön

Suomen riistakeskus vaatii turhaan ojitettujen soiden ennallistamista ja nyt hyödyttömien maa-alueiden palauttamista vesilintukosteikoiksi, riekkosoiksi ja riistanisäkkäiden kuten hirvien laidunmaiksi.  Kohtuuhintaisilla kunnostustöillä saataisiin nopeasti luotua suotuisia elinympäristöjä taantuneille  lintulajeille kuten riekolle, metsähanhelle ja jouhisorsalle. Myös hillamaat lisääntyisivät soiden ennallistamisen seurauksena.

Noin kolmasosa Suomen pinta-alasta on luontaisesti suota, josta vuosikymmenten aikana yli puolet on ojitettu metsätalouden tarpeita silmälläpitäen. Alkuperäisestä noin 10 miljoonasta suohehtaarista on ojitettu reilut 5 miljoonaa hehtaaria.

Suoluonnolle on menneinä vuosikymmeninä aiheutettu merkittävää haittaa ojittamalla turhaan soita, joilla puuntuotanto ei pitkän ajan hoitotoimenpiteistä huolimatta onnistu. Soita on ojitettu laajamittaisesti etenkin 1960- ja 1970-luvuilla. Kannattamattomien metsänojitustoimien seurauksena on syntynyt laajoja alueita, joilla monet riistaeläinkannat ovat vähentyneet dramaattisesti ja etenkin useita paikallisia riekkokantoja on kuollut sukupuuttoon. Suot ovat tärkeitä elinympäristöjä metsäkanalinnuille, vesilinnuille, hirvieläimille ja 80 eri lintulajillemme.

Suomi on merkittävin pesimäalue useille vesilinnuille Länsi-Euroopassa: jouhisorsalle (90%), telkälle (71%), haapanalle (68%), taville (57%), isokoskelolle (57%), pilkkasiivelle (56%), metsähanhelle (54%), tukkasotkalle (43%) ja tukkakoskelolle (43%). Seitsemällä lajilla pesivän kannan koko on siis yli puolet koko Euroopan unionin kannasta. Suomella on suuri vastuu pitää huolta vesilintukannoistaan.

Kosteikoita ei enää synny luontaisesti kuin aiemmin. Tarve kosteikkojen hoitotoimille kasvaa tulevaisuudessa entisestään vesien rehevöitymisen, mataloitumisen ja umpeenkasvun vuoksi etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa.

Metsätalouden rakenteen muuttuessa luonnon virkistyskäytön ja metsätalouden eettisyyden merkitys kasvaa. Parantamalla luonnon monimuotoisuutta suoalueillaan Suomi ja yksityiset maanomistajat voisivat saada myös taloudellista hyötyä. Suosta ja metsistä saatavien tuotteiden markkinointi- ja myyntivaltti voisi olla monimuotoinen ja luontoystävällinen tuotanto. Hyvinvoivat riistaeläinkannat toimivat ekologisesti kestävän tuotannon paikallisena mittarina.

On kyse merkittävistä summista. Riistasaaliin kokonaisarvoksi (metsäkanalinnut, vesilinnut, hirvet) on arvioitu noin 70 miljoonaa euroa, soiden osalta luonnon virkistysarvo on noin 40-50 miljoonaa euroa. Riistatalous luo hyvinvointia etenkin maaseudulle, missä alalle syntyy yhä enemmän matkailu- ja palveluyrityksiä. Kansainvälinen kiinnostus Suomen luontoa kohtaan kasvaa.

Metsänkasvatuskelvottomien soiden palauttaminen alkuperäiseksi tulisi olla keskeistä Suomen luonnonhoidossa. Se olisi valtion rahoitettava, koska valtiolla on vastuu kannattamattomiin suoalueisiin tehdyistä virheinvestoinneista. Tilanne on mahdollista kääntää voitoksi varsin kohtuullisin kustannuksin. Meneillään olevissa Kotiseutukosteikko Life+ – hankkeessa sekä riekkosoiden ennallistamisprojekteissa on saatu erinomaista näyttöä siitä, että oikeilla toimenpiteillä saavutetaan nopeasti hyviä tuloksia.

Katso liite: Riekkokantojen kehitys – riistakolmiolaskennat 1988-2013

Lisätietoja