Marjaan tai sieneen tekisi mieli, mutta uskaltaako sinne mennä? Lähtökohtaisesti suurpedot väistävät ihmistä, mutta poikkeustapauksessa saatat joutua karhun kanssa silmäkkäin. Asiantuntija neuvoo, miten tulee toimia.
Suomen suurpetoihin kuuluvat karhu, susi, ilves ja ahma. Niitä ei ruuhkaksi asti metsissä liikuskele, mutta joillakin alueilla suurpetoja esiintyy enemmän. Ilveksiä Suomessa on kolmisen tuhatta, karhuja puolitoista tuhatta, susia ja ahmoja reilut kaksisataa. Käytännössä karhun näkeminen luonnossa liikuttaessa on hyvin harvinaista.
Jotain poikkeuksellista on tapahtunut, jos karhun kanssa joutuu samalle marjamättäälle.
– Karhulla on hyvä kuulo- ja hajuaisti, joten se havaitsee ihmisen jo hyvissä ajoin ja pakenee paikalta. Joskus voi tosin tuulla väärästä suunnasta eikä karhu siksi saa ajoissa vainua. Karhu saattaa myös tulla yllätetyksi tappamansa saaliseläimen haaskalta, kertoo Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Harri Norberg.
Parhaiten karhut saakin karkotettua pitämällä metsässä melua. Rupattele kaverin kanssa tai vaikka laulele itseksesi.
Peräänny, älä juokse
Jos kohtaat karhun, pysy rauhallisena. Älä huuda, mutta jutustele. Osoita karhulle, ettet uhkaa sitä millään tavoin.
– Lähde perääntymään paikalta. Älä käännä karhulle selkääsi, jotta näet, mitä se tekee. Juokseminen tai puuhun kiipeäminen on turhaa, sillä karhu voittaa sinut molemmissa lajeissa.
Vihainen karhu murisee, heiluttelee päätään, luimistelee korviaan ja käy pikajuoksijan lähtöasentoon. Sen sijaan takajaloilleen nouseva otso ei ole hyökkäämässä, vaan se pyrkii lähinnä saamaan paremman käsityksen tilanteesta.
Karhu voi tehdä myös valehyökkäyksiä, joilla se pyrkii karkottamaan tunkeilijan. Jos karhu lähestyy sinua ja mukanasi on marjaämpäri tai irtonainen vaate, jätä se karhulle haisteltavaksi ja saat etumatkaa. Lähtökohtaisesti karhukin vain haluaa rauhoittaa tilanteen.
– Jos huomaat maastossa tai puussa karhunpennun, on emokin silloin jossain lähettyvillä. Tällöinkin on syytä poistua tulosuuntaan mahdollisimman nopeasti, mutta rauhallisesti. Emo puolustaa pentujaan, jos kokee ne uhatuksi, Norberg tähdentää.
Muista ilmoittaa
Jos karhu kuitenkin tulee päälle, heittäydy maahan.
– Käy mahallesi tai sikiöasentoon ja suojaa päätä ja niskaa käsilläsi. Jos sinulla on reppu, jätä se suojaksi selkääsi, Norberg neuvoo.
Soita vaaratilanteesta hätäkeskukseen.
Kaikista petohavainnoista tulee ilmoittaa myös paikalliselle riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilölle. Eli vaikka näkisit pelkästään karhun jäljen tai ulosteen, tee siitäkin ilmoitus. Näin saadaan kerättyä arvokasta tietoa suurpetojen lukumääristä, liikkeistä ja levinneisyydestä.
Muista nämä kohtaamistilanteessa
- Pysy rauhallisena
- Juttele karhulle, älä huuda
- Peräänny, mutta älä käännä selkääsi karhulle
- Kävele, älä juokse tai kiipeä puuhun
- Jätä karhulle marjaämpäri tai vaate nuuhkittavaksi
- Vasta viimeisenä keinona heittäydy maahan
Hyödyllisiä verkkosivuja suurpedoista
- Suurpetojen jälkiä ja ääniä voi opetella tunnistamaan verkossa osoitteessa suurpedot.fi.
- Suurpetojen esiintyvyyden voi tarkistaa osoitteesta riistahavainnot.fi.
- Jos löydät suurpetojen jättämiä jälkiä, ilmoita niistä paikalliselle petoyhdyshenkilölle. Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten valtakunnallisesta tietokannasta osoitteesta yhteystiedot.riista.fi.
Kuuntele Harri Norbergin haastattelu
Tiedote Suurpedot.fi-sivustolla
Kuva: Petri Timonen / Luke