Metsäkanalintujen poikaset kuoriutuvat kesäkuussa, joka tänä vuonna oli kylmä ja sateinen. Ympäri Suomea pohditaankin, kuinka lisääntyminen on onnistunut ja millainen on kanalintukantojen tilanne. Oikea vastaus siihen saadaan lauantaina alkavista riistakolmiolaskennoista.
Poikasten kuoriutumisajan säätila on ehkä merkittävin yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa metsäkanalintujen lisääntymisen onnistumiseen. Pitkä kylmä ja sateinen jakso voi olla kohtalokas pienille poikasille.
Metsäkanalintujen poikaset kuoriutuvat kesäkuun alun ja juhannuksen välillä. Tänä vuonna kesäkuu oli suuressa osassa maata poikkeuksellisen kylmä. Säiden perusteella epäileväisimmät ovat ennustelleet metsäkanalinnuille katovuotta. Toisaalta on yksittäisiä havaintoja isoistakin pesueista.
Pätevä tieto todellisesta Suomen kanalintutilanteesta saadaan pian alkavien riistakolmiolaskentojen avulla. Kolmiolaskentojen tuloksena tiedetään lajien keskimääräinen poikasosuus, poikueellisten naaraiden osuus ja yksilötiheys metsämaan neliökilometriä kohti.
Kun nuoria lintuja on paljon, voidaan saalistakin ottaa. Jotta metsästystä voidaan säädellä kestävin periaattein, on poikastuotto tärkeä tieto, sillä se kertoo lisääntymisen onnistumisesta.
Metsäkanalinnut lasketaan 26.7.–3.8., tulosten perusteella päätetään syksyn metsästysajat
Metsäkanalintujen kannan suuruutta ja rakennetta seurataan riistakolmioiden kesälaskentojen avulla. Tänä kesänä ensisijainen laskenta-aika on lauantaista 26.7.2014 sunnuntaihin 3.8.2014.
Laskentatulosten perusteella maa- ja metsätalousministeriössä päätetään tulevan syksyn metsästysajat metsäkanalinnuille. Metsästysaika-asetus annetaan ennen elokuun loppua.
Laskentaa on viime vuosina aikaistettu ja tiivistetty, jotta tulosten perusteella voidaan antaa asetus jo samana vuonna. Aikataulu on todella tiukka, sillä suurin osa kolmioista tulee ehtiä laskea kahden viikonlopun kuluessa. Viime kesänä laskettiin kaikkiaan 929 riistakolmiota.
Tulospalvelun nopeuttamiseksi on otettu käyttöön sähköinen riistakolmiot.fi -palvelu. Näin tulokset on mahdollista koota ja analysoida parissa päivässä.
Tuhansien vapaaehtoisten laskijoiden kirjaamat havainnot jalostuvat hallinnolliseksi päätökseksi muutamassa viikossa. Yhteistyöllä metsästysajoista pystytään päättämään ajantasaisen ja luotettavan tiedon perusteella.
Vain 3.8.2014 mennessä laskettujen kolmioiden tiedot ehtivät perusteiksi päätöksentekoon. Vaikka kolmio jäisikin laskematta suositeltuna aikana, kannattaa se kuitenkin ehdottomasti laskea. Myöhemmin elokuussa lasketut kolmiot otetaan huomioon lopullisissa laskentatuloksissa ja ovat siten arvokasta tietoa metsäkanalintukantojen pitkäaikaisessa seurannassa.
Mikä on riistakolmio?
Riistakolmiot ovat metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja laskentareittejä. Tasasivuisen kolmion kompassisuorat, neljä kilometriä pitkät sivut merkitään maastoon. Kolmioiden sijainnit säilyvät samoina vuodesta toiseen.
Laskentalinjan kokonaispituus on 12 kilometriä. Kesällä lasketaan kolmion sivuja pitkin metsäkanalinnut kolmen hengen ryhmissä ja talvella työpareittain kolmion sivut ylittävät riistanisäkkäiden jäljet.
Riistaeläimiä ja niiden jälkiä havainnoidaan vuosittain lähes tuhannella kolmiolla. Laskennat organisoi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa. Laskijat ovat vapaaehtoisia metsästyksen ja riistanhoidon harrastajia.
Lue lisää riistakolmiolaskennasta
Kuva: Hannu Huttu
Lisätietoja
Kursula, Olli
- Riistapäällikkö, Keski-Suomi
- Riistalaskennat sekä riistatiedon käyttö metsästysseuroissa
- 029 431 2242
- olli.kursula@riista.fi