Siirry sisältöön

Suurpetojen jäljestystempaus Varsinais-Suomessa: osallistu havaintojen keräämiseen

Varsinais-Suomessa järjestetään tammikuun viimeisenä viikonloppuna 27-28.1.2024 suurpetojen jäljestystempaus. Tempauksella halutaan varmistaa, että ilveksen ja suden kanta-arvioon saadaan riittävästi havaintoja.

Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi ja Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piiri järjestävät yhteisen suurpetojen jäljestystempauksen 27–28.1.2024. Järjestäjät toivovat, että metsästäjät ja muut luonnosta kiinnostuneet lähtisivät maastoon etsimään suurpetojen jälkiä.

– Tapahtumaan osallistutaan oma-aloitteisesti henkilönä tai esimerkiksi osana metsästysseuran koordinoimaa tapahtumaa. Löydetyt suurpetojen jäljet raportoidaan paikallisille petoyhdyshenkilöille. Tempauksella halutaan varmistaa, että ilveksen ja suden kanta-arvioon saadaan riittävästi laadukkaita havaintoja, riistapäällikkö Jörgen Hermansson Suomen riistakeskukselta, kertoo.

Petoyhdyshenkilöt ovat paikallisia, vapaaehtoisia, koulutettuja asiantuntijoita, jotka tarkastavat ja kirjaavat suurpetohavaintoja. Petoyhdyshenkilöiden varmentamat havainnot suurpedoista muodostavat kanta-arvioiden perustan.

Suurpetohavainto voi olla näköhavainto eläimestä tai havainto jäljistä, jätöksistä, haaskoista tai kynnenjäljistä. Ilmoita havaintosi yksityiskohdat ja tarkka sijainti paikalliselle petoyhdyshenkilölle heti tapahtuman jälkeen. Ilmoittamalla havaintosi tuet riistantutkimusta ja autat viranomaisia saamaan tarkemman käsityksen alueen suurpetotilanteesta.

Havaintotietoja käytetään moneen

Viranomaiset ja riistahallinto, kuten poliisi ja Suomen riistakeskus, käyttävät havaintoja päätöksenteon tukena. Lisäksi havaintoja hyödynnetään suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä, kuten petoaitojen ja muun suojausmateriaalin kohdentamisessa. Havaintotietoja voidaan käyttää myös arvioitaessa lasten koulukyytien tarpeellisuutta.

Havaintoja kirjataan vuosittain koko maassa kymmeniätuhansia, joten kyseessä on todella mittava vapaaehtoistyön voimannäyte.

– Varsinais-Suomessa toimii yli 170 suurpetoyhdyshenkilöä, Hermansson sanoo.

Kaikki petoyhdyshenkilön tarkastamat suurpetohavainnot kirjataan Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään. Havainnosta kirjataan muun muassa eläinten laji ja lukumäärä, havaintoaika ja -paikka. Asutuksen läheisyydessä liikkuneista suurpedoista kirjataan lisäksi etäisyys lähimpään asuttuun rakennukseen.

Kaikki kirjatut havainnot löytyvät karkeistettuna luonnonvaratieto.luke.fi-karttapalvelussa (luonnonvaratieto.luke.fi).

Jos kohtaat suurpedon

Jos kohtaat suurpedon hoidetussa pihapiirissä tai laitumella, on syytä pyrkiä karkottamaan se kovaa ääntä pitämällä ja tekemällä eläimelle selväksi, että paikalla on ihminen. Tällainen kohtaaminen tulee ehdottomasti ilmoittaa petoyhdyshenkilölle. Jos suurpeto liikkuu hoidetussa pihapiirissä toistuvasti, käyttäytyy uhkaavasti tai ei poistu pihasta välittömästi ihmisen havaittuaan, soita hätäkeskukseen.

Jos suurpeto aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa, tai ajat kolarin suurpedon kanssa, ota yhteyttä hätäkeskuksen (112) kautta poliisiin.

Löydät alueesi petoyhdyshenkilön yhteystiedot riista.fi -sivuilta

Video petoyhdyshenkilön tehtävästä (Riistainfo.fi)

Petoyhdyshenkilöiden koulutusmateriaali (Riistainfo.fi) 

 

 

Lisätietoja

Hermansson, Jörgen

  • vs. Riistapäällikkö, Varsinais-Suomi
  • Saaristo sekä pienten hirvieläinten kannanhoito
  • 029 431 2342
  • jorgen.hermansson@riista.fi