Luonnonvarakeskus (Luke) julkisti tänään arvionsa Suomen susikannasta maaliskuussa 2018. Maa- ja metsätalousministeriö perehtyy seuraavaksi huolellisesti laajaan arviointiaineistoon ja valmistelee sen pohjalta ministeriön asetuksen metsästysvuodelle 2018–2019. Elo–syyskuussa käynnistetään lisäksi susikannan hoitosuunnitelman päivitystyö, jonka ohjaus- ja valmisteluryhmiin kutsutaan laajasti mukaan eri sidosryhmien edustajia. Työn on määrä valmistua keväällä 2019.
Luken kanta-arvion mukaan Suomessa oli maaliskuussa 25 susilaumaa, joista viisi oli ns. rajalaumoja eli yhteisiä Venäjän kanssa. Susien kokonaismääräksi Luke arvioi 165–190 yksilöä eli vajaat 10 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Vaikka yksilömäärän kasvu näyttääkin arvion perusteella vähäiseltä, laumojen määrä on kuitenkin olennaisesti suurempi kuin vuoden takainen 14 laumaa. Susien sijoittumisessa Suomen sisällä on lisäksi tapahtunut merkittäviä muutoksia esimerkiksi niin, että Pohjanmaalla on enemmän susilaumoja kuin aikaisemmin.
Luke on viime vuosina kehittänyt merkittävästi susien DNA-seurantaa ja muita kannan arvioinnin menetelmiä, ja Suomi onkin nousemassa arviointityössä Euroopan kärkimaiden joukkoon. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa samoin kuin Ranskassa ja Saksassa DNA-seuranta on ollut käytössä jo useita vuosia. Kehitystyön ansiosta Lukella on nyt aiempaa tarkempi kuva Suomen susikannasta erityisesti laumojen ja reviirin perustaneiden parien osalta. Myös kansalaisten ilmoittamilla susihavainnoilla on merkitystä kannan suuruutta arvioitaessa.
Lisääntymiskauden jälkeen syksyllä susien määrä tulee olemaan nyt esitettyä arviota suurempi. Ensimmäistä kertaa pentuja saava naaras synnyttää Luken mukaan keskimäärin 3,7 pentua ja vanhemmat naaraat yleensä hiukan sitä enemmän. Lukessa kehitetään parhaillaan matemaattista mallia, jonka avulla susikannan muutoksia voidaan ennustaa myös pentutuotanto huomioiden.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä pitää tärkeänä, että susien esiintymisalueilla asuvien, yrittävien ja harrastavien näkemykset otetaan huomioon uutta metsästysasetusta valmisteltaessa ja hoitosuunnitelmaa päivitettäessä. Hän sanoo odottavansa mielenkiinnolla Lukessa syksyllä valmistuvaa uutta laskentamallia ja siihen perustuvaa arviota susikannan kehityksestä.
Vuoropuhelun toivotaan lisäävän yhteisymmärrystä
Luken kanta-arvio tulee olemaan päätöksenteossa pohjana, kun maa- ja metsätalousministeriö valmistelee uutta asetusta suden metsästyksestä. Tässä vaiheessa on vielä liian aikaista sanoa, mitä lukua ministeriö tulee esittämään 1.8.2018 alkavan metsästysvuoden suurimmaksi sallituksi saalismääräksi. Kun ministeriö antoi loppuvuodesta 2016 edellisen kerran vastaavan asetuksen (1335/2016), susikannan kooksi arvioitiin 32–38 laumaa ja suurimmaksi sallituksi saalismääräksi säädettiin 53 sutta vuodessa.
Susikannan hoito on Suomessa haasteellista, sillä suteen liittyy paljon näkemyseroja. Yksi eniten keskustelua herättävistä asioista on juuri susikannan koko eli susien määrä Suomessa. Ministeriön tavoitteena on, että metsästysasetuksen antamiseen liittyvä kuuleminen ja syksyllä käynnistettävä hoitosuunnitelman päivittäminen yhdessä sidosryhmien kanssa luovat pohjaa avoimelle vuoropuhelulle ja suteen liittyvien erilaisten näkökulmien huomioon ottamiselle keskustelussa.
Ministeriö esittää lisäksi, että susien määrää arvioitaessa käytettäisiin jatkossa mieluummin susilaumojen ja -parien määrää kuin yksilöiden lukumäärää. Näin toimitaan esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa vuotuisten kanta-arvioiden vertailukelpoisuuden lisäämiseksi. Maaliskuussa metsästyskauden jälkeen ja ennen lisääntymiskautta susien määrä on alhaisimmillaan. Susiyksilöiden lukumäärä muuttuu vuoden kuluessa muun muassa pentujen syntymän ja nuorten yksilöiden vaellusten takia.
Maa- ja metsätalousministeriä tiedote 6.6.2018
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriössä:
Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 029 516 2391, etunimi.sukunimi@mmm.fi (keskiviikkona 6.6. klo 10–13)
Erätalousneuvos Vesa Ruusila, p. 029 516 2051, etunimi.sukunimi@mmm.fi (keskiviikkona 6.6. klo 13 jälkeen)