Siirry sisältöön

Supikoiria pyydetään Uudenmaan urbaanissa sykkeessä – tavoitteena turvata lintujen pesintää

Uudenmaan 10 arvokkaalla lintuvedellä on saatu supikoira- ja minkkikantoja selvästi laskemaan ja näkyviä tuloksia odotetaan vuoden 2023 aikana. Erityisesti maalis-huhtikuussa vieraspetopyyntiin panostetaan kaikkein voimakkaimmin, mikä tarkoittaa öisiä laukauksia, metsästyskoirien haukuntaa sekä haaskoja ja loukkuja myös asutusten lähellä.

Vuoden 2022 aikana Helmi-vieraspetohankkeessa saatiin poistettua yhteensä noin 1000 supikoiraa ja lähes 100 minkkiä Uudenmaan arvokkailta lintuvesiltä; muun muassa Espoon Laajalahdelta ja Matalajärveltä ja Kirkkonummen Norra Fladetilta sekä Saltfjärdeniltä, Vihdin Vanjärveltä, Hyvinkään Ridasjärveltä, Pukkilan Kanteleenjärveltä, Karjaan Lapträsketiltä sekä Nummi-Pusulan lukuisilta lintuvesiltä. Tavoitteena on onnistua leikkaamaan lintuvesien vieraspetokantoja etenkin keväisin, jotta vieraspedot eivät vaikeuttaisi alkavaa linnuston lisääntymiskautta.

Kaksi metsästäjää seisoo ulkoilureitillä, jonka vieressä lumisessa metsänreunassa koira ja kuollut supikoira.
Paikalliset hankepyytäjät ja saksanseisoja ”Ulme” kaupungin valaistulla ulkoilureitillä maaliskuussa. Kuva: Jyri Mononen

– Kevätpyyntiin on syytä panostaa, jotta saisimme vieraspetokannat pidettyä pysyvästi alhaalla. Kun tehopyynti onnistuu hyvin, alussa saalismäärät ovat hurjat. Pidemmän päälle pyydettävän oletetaan vähenevän. Kun lisääntyvät yksilöt poistetaan jo keväällä ennen pentueiden syntymistä, ei nuoria omilleen vaeltaneita yksilöitä tarvitse enää myöhemmin suurella vaivalla erikseen etsiä, kertoo hankesuunnittelija Jyri Mononen Suomen riistakeskuksesta.

Oman haasteensa antavat Uudenmaan urbaanit hoitokohteet, joissa aktiivipyyntien suunnittelu tulee tehdä hyvin huolellisesti. Liikennettä on muuta maata enemmän ja pyyntialueet ovat pirstaleisia niin maankäytöltään kuin -omistuksiltaan. Uudenmaan supikoirakanta on vahva, mutta parhaimmillaan vieraspetokannat eivät enää pääse lisääntymään ja täyttämään jo tyhjennettyjä reviirejä.

– Pyyntialueet on rajattu tarkoin, jotta voimme panostaa alueiden hyvään laatuun eli pitämään ne mahdollisimman tyhjinä vieraspedoista. Alueita laajennetaan vasta sitten, kun linnuston kannalta keskisimmät alueet on saatu ensin hyvin hallintaan, Mononen kertoo.

Pusikkoisessa metsässä koira ja supikoira katsovat toisiaan.
Saksanseisoja ”Kuura” Matalajärven pyyntikohteella Espoossa on jäljestänyt ja pysäyttänyt supikoiran ohjaajansa lopetettavaksi. Kuva: Joel Ahola

Ei tiedetä, kuinka nopeasti linnusto reagoi vieraspetojen tehopyyntiin. Mononen pitää täysin mahdollisena, että joillain kohteilla vieraspetokantojen leikkautuminen houkuttelee kohteille aiempaa enemmän pesintää yrittäviä vesi- ja kahlaajalintuja jo tulevana keväänä. Jotta lintupoikueet saisivat mahdollisuuden kehittyä lentokykyisiksi asti, on erittäin tärkeää onnistua hävittämään myös villiminkit.

Kolarieläinhaaskoilla houkutellaan supikoiria paikalle

Vaikuttava pyynti tarvitsee eri pyyntimenetelmien monipuolista käyttöä. Joillain kohteilla käytetään riistakameroin varustettuja haaskoja, jotka houkuttelevat supikoiria paikalle ja mahdollistavat pyynnin koirien avulla tai kyttäämällä. Haaskana käytetään koiranruokaa tai kolareissa kuolleita hirvieläimiä, joita löytyy Uudellamaalla teiden varsilta runsaasti suurriistavirka-aputehtävissä.

– Toivomme, että tietoisuus vieraspetopyynnistä lisääntyy ja ymmärretään, että myös kaupunkien vieraspetokontrolli edellyttää tällaisia haaskoja, Mononen kertoo.

Samaan aikaan supikoirille on tarjolla paljon muutakin ravintoa, kuten lintujen ruokintoja, komposteja, kalanperkeitä ja puista tippuvia omenoita.

– Vetoammekin ihmisiin, että kaikki pyyntityön kanssa ”kilpaileva” ravinto minimoitaisiin maastossa. Mikäli supikoirille tarjotaan helppoa ravintoa, kannattaa paikka varustaa riistakameralla ja järjestää paikalle pääsy vieraspetopyytäjälle, Mononen sanoo.

Yksi tärkeimmistä tavoista edistää luonnon monimuotoisuutta Uudellamaalla on sallia omilla mailla vieraspetopyynti. Osaavia tekijöitä olisi maakunnassa enemmän kuin tekijöille pyyntioikeuksia.

Laajalla rintamalla luontokatoa vastaan

Pyyntityön takana ovat hankkeen paikalliset pyyntijohtajat, sopimuspyytäjät ja muut talkoolaiset. Useimmilla hoitoalueilla paikalliset pyytäjät ovat kantaneet pohjatöistä korvaamattoman tärkeän vastuun jo aiemmin. Hanke tukee metsästäjien luonnonhoitotyötä tarjoamalla pyyntivälineitä auttamalla saamaan uusia alueita arvokkaiden lintuvesien lähistöiltä tehopyynnin pariin. Seurojen rajat ylittävää yhteistyötä edistetään ja eri alueilta löytyvää erikoisosaamista yhdistellään koko hoitokohteen hyväksi.

Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen yhteinen Helmi-vieraspetohanke on osa Helmi-elinympäristöohjelmaa, jossa vahvistetaan Suomen luonnon monimuotoisuutta. Ammattimaisesti koordinoidun pyyntityön tavoitteena on turvata erityisesti taantuneita vesilintukantoja. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa pyyntiä 2,5 miljoonalla ja ympäristöministeriö 1,8 miljoonalla eurolla.

 

Lisätietoja:

Jyri Mononen, Helmi-vieraspetohanke Uusimaa, Suomen riistakeskus

Puh. 0294312128, sähköposti jyri.mononen@riista.fi

Vieraspetojen pyynti (vieraspeto.fi)

Helmi-vieraspetohanke (vieraspeto.fi)

Helmi-ohjelma (ym.fi)