Merkittävimmistä riistasorsista sinisorsan pesimäkanta runsastui 13 ja tavin 11 prosenttia viime vuodesta.
– Sinisorsan kanta on ollut nousujohteinen 1980-luvun puolivälistä alkaen ja suhteellisen vakaa 2000-luvun puolivälistä aina vuoteen 2013 saakka. Tämän jälkeen kanta on ollut jälleen nousujohteinen päätyen nyt selvästi yli 2000-luvun keskimääräisen tason. Tavallista leudompi viime talvi selittänee talvikuolleisuuden pienenemisen kautta nyt havaittua parimäärän kasvua, kertoo tutkija Jukka Rintala Luonnonvarakeskuksesta.
Useat sorsalajit vaikeuksissa
Pitkään taantuneen uhanalaisuusluokituksessa vaarantuneeksi luokitellun haapanan kanta heikkeni neljä prosenttia. Telkän parimäärä pysyi viime vuoden tasolla. Harvalukuisista puolissukeltajasorsista lapasorsan ja erittäin uhanalaisen heinätavin kannat supistuivat noin neljänneksellä. Erittäin uhanalaisen jouhisorsan kanta mahdollisesti runsastui, mutta tämänvuotisen aineiston perusteella muutoksen kertaluokkaa ei voitu luotettavasti arvioida.
Niin ikään erittäin uhanalaisten punasotkan ja tukkasotkan kannat romahtivat 67 ja 22 prosenttia viime vuodesta. Koskeloista isokoskelo runsastui 15 prosenttia ja tukkakoskelo taantui 41 prosenttia. Nokikanan parimäärä matelee edelleen pohjalukemissa, vaikka toipumista havaittiin kuusi prosenttia viime vuodesta.
– Useiden vesilintulajien taantumisen taustalla on ainakin vesistöjen pitkään jatkunut rehevöityminen, mikä heikentää vesilintujen ravinnonhankintamahdollisuuksia. Liika rehevöityminen, johtaa vesilintujen ravintona käyttämien kasvien ja pohjaeläinten vähenemiseen. Karujen järvien vesilinnuilla menee sen sijaan paremmin kuin rehevien järvien vesilinnuilla, kertoo akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseosta.
Poikastuotannossa vaihtelua
Sinisorsan, tavin ja haapanan poikastuotossa ei tapahtunut oleellista muutosta viime vuoteen nähden: lajeittain poikasten kokonaismäärä väheni 5–13 prosenttia. Myös telkän poikastuotto pysyi melko vakaana, kasvua kuusi prosenttia. Nokikanan poikastuotto oli viime vuonna hyvin heikko, joten tämänvuotinen suhteellisen hyvin onnistunut pesintä tuotti moninkertaisen määrän poikasia verrattuna viime vuoteen.
Lue alkuperäinen tiedote Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla
Kuva: Suomen riistakeskus