Siirry sisältöön

Riskialtis vuodenaika liikenteessä – valkohäntäpeurat liikkeellä

Hirvijahdin aloituksen yhteydessä autoilijoita kehotettiin kiinnittämään huomiota liikenteen seassa mahdollisesti poukkoileviin hirviin. Syksyn edetessä myös valkohäntäpeurojen liikkuminen lisääntyy. Paras keino peurakolarin välttämiseen on pitää ajonopeus riittävän alhaisena. 

Peurakolaririski on suurin marraskuussa, jolloin valkohäntäpeuran kiima on huipussaan.  Tavallisimmin peurat lähtevät liikkeelle illan hämärtyessä, jolloin loppusyksystä myös työmatkaliikenne on vilkkaimmillaan.

Valkohäntäpeura viihtyy hyvin eteläisessä ja lounaisessa Suomessa, missä lunta on tavallisesti vähän ja lajin suosimaa peltomaisemaa runsaasti. Laji on kuitenkin vahvasti levittäytymässä myös muualle Suomeen, ja muun muassa leutojen talvien ansiosta peurakanta on monin paikoin vahvistunut viime vuosina. Valkohäntäpeuroja ammutaan yli 20 000 yksilöä vuodessa, ja laji on Lounaisessa Suomessa jo yhtä tärkeä tai jopa tärkeämpi saaliseläin kuin hirvi.

Etenkin peurapukit liikkuvat loppusyksyllä paljon etsiessään kiimassa olevia naaraita. Keväällä syntyneet vasat ovat jo isoja ja liikkuvat aikuisten mukana. Valkohäntäpeurakannan koko on jahtikauden alkupuolella suuri ja kantaa säädellään metsästyksellä. Paikoin valkohäntäpeurakanta on metsästyksestä huolimatta kasvanut ylisuureksi, mikä näkyy myös kolareiden määrässä.

Vaikka metsästyskausi jatkuu tammikuulle asti, Suomen riistakeskus suosittelee, että tiheän peurakannan alueilla metsästettäisiin aktiivisesti valkohäntäpeuroja etenkin isojen teiden läheisyydestä jo lokakuussa. Jokainen alkukaudesta kaadettu peura vähentää kolaririskiä marraskuun pahimpana kolariaikana. Metsästyksen kohdentaminen nykyistä enemmän aikuisiin naaraisiin auttaa myös kannan kasvun hallinnassa.

Autoilijoille paras keino peurakolaririskin vähentämiseen on riittävän alhainen ajonopeus, jotta ajaessa ehtii havainnoimaan mahdollisia tielle ryntääviä eläimiä ja tarvittaessa jarruttamaan. Erityisen tärkeää tämä on ajettaessa aamu- ja iltahämärässä sekä erityisesti niillä tieosuuksilla, joilla on hirvieläimistä varoittavia liikennemerkkejä. Varoitusmerkkejä laitetaan sellaisille tieosuuksille, joiden läheisyydessä hirvieläinten tiedetään liikkuvan ja joilla on tapahtunut onnettomuuksia.

Lisätietoja

Impola, Antti

  • Riistapäällikkö, Satakunta
  • Riistaneuvostot
  • 029 431 2321
  • antti.impola@riista.fi