Riistaneuvoston tavoitteena on pitää metsästettävä hirvikanta Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan alueellinen riistaneuvosto järjesti maanantaina 14.3.2016 sidosryhmien kuulemistilaisuuden hirvi- ja suurpetokantojen hoitoon liittyen. Riistaneuvosto päätti sidosryhmiä kuultuaan hirvikannan hoitotavoitteet Pohjois-Karjalan alueelle vuosille 2016 – 2018. Tavoitteena on pitää hirvikanta määrällisesti sellaisella tasolla, että hirveä voidaan metsästää koko maakunnan alueella.

Riistaneuvoston päätöksen mukaisesti tavoitteellinen hirvitiheys on 2,2 – 3,0 hirveä/1000 ha jokaisella maakunnan neljällä hirvitalousalueella. Tavoitetiheyden ylärajaa nostettiin kahdella kymmenyksellä aikaisemmasta. Tavoitteena on pitää hirvikanta metsästettävänä myös niillä alueilla, joilla hirvikantaan kohdistuu suurpetojen aiheuttamaa poistumaa. Luonnonvarakeskuksen tuoreen arvion mukaan Pohjois-Karjalan hirvitalousalueilla tämänhetkinen hirvitiheys vaihtelee välillä 2,0 – 3,1 hirveä/1000 ha maapinta-alaan suhteutettuna. Alhaisin kanta on maakunnan keski- ja itäosan kattavalla hirvitalousalueella ja tihein kanta maakunnan läntisellä hirvitalousalueella. Sidosryhmien yleisenä kannanottona sopivana tavoitetiheytenä pidettiin hirvitalousalueittain 2,2 – 2,8 hirveä/1000 ha.

Pohjois-Karjalan hirvikanta on pystytty pitämään viime vuosina melko tasaisena. Hirvien aiheuttamat korvattavaksi esitetyt metsävahingot ovat vähentyneet. Myöskään liikennevahingoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Hirven aiheuttamien metsävahinkojen estämiseksi on välitetty metsänomistajille syönninestoainetta tuettuun hintaan ja jaettu muovinauhaa. Hirvikolareiden ehkäisemiseksi on teiden varsille asennettu muovinauhaa.

Hirvikannan rakenteen osalta pyritään hirvikannan hoitosuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Niiden mukaisesti hirvikannassa tulisi alueellisesti tarkasteltuna olla enintään 1,5 naarasta yhtä urosta kohti. Tuoreiden tunnuslukujen mukaan maakunnan hirvikannan rakenne on muuttumassa tähän suuntaan. Vasaverotus mitoitetaan siten, että talvikantaan jää vasoja 20 – 30 % alueellisesti siten, että vahvan petokannan alueilla vasoja jätetään kantaan enemmän. Nyt asetetut hirvikannan hoitotavoitteet ovat voimassa kolme vuotta.

Samassa sidosryhmätilaisuudessa käsiteltiin myös suurpetoasioita. Näistä riistaneuvosto laatii kannanottonsa huhtikuun kokouksessa.

Lisätietoja:
Pentti Pulkkinen, puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan alueellinen riistaneuvosto
p. 0500 375416

Lisätietoja