Metsästys on yhä enemmän myös naisten harrastus

Metsästyskortin suorittaneiden naisten määrä kasvoi viime vuonna edellisvuodesta 3,5 prosenttia. Metsästyskortin lunasti vuonna 2013 kaikkiaan 19 311 naista. Miehet ovat kuitenkin edelleen metsästäjien enemmistönä. Metsästyskortin lunasti viime vuonna 289 079 miestä, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna (- 0,16 %).

Metsästäjien yhteismäärä jatkaa hienoista kasvuaan. Metsästyskortteja lunastettiin vuonna 2013 yhteensä 308 390 kappaletta eli 203 enemmän kuin vuonna 2012. Eniten kasvua metsästyskortin lunastaneiden määrässä oli Varsinais-Suomessa (+ 163 kpl eli 1,2 %) ja Rannikko-Pohjanmaalla (+ 98 kpl eli 1,0 %).

Metsästyskortin kullekin 1.8. alkavalle metsästyskaudelle saa maksamalla vuosittaisen riistanhoitomaksun, joka on tällä hetkellä 33 euroa. Metsästyskortin saaminen edellyttää myös, että metsästäjä on suorittanut metsästäjätutkinnon.

Naisten tuleminen mukaan metsästysharrastukseen näkyy siinä, että eniten metsästäviä naisia koko maassa on nyt ikäryhmässä 45–49-vuotiaat. Metsästäviä miehiä on eniten 55–59-vuotiaiden ikäryhmässä. Metsästys on silti kaikenikäisten harrastus, sillä nuorimmat metsästäjät ovat alle 10-vuotiaita ja vanhimmat yli 90-vuotiaita.

Metsästäjätutkinnon suorittamiselle ei ole ikärajaa. Itsenäisesti aseen kanssa saa metsästää 15 vuotta täyttänyt henkilö, jolla on metsästysaseeseen rinnakkaislupa. Tätä nuoremmat voivat harrastaa esimerkiksi loukkupyyntiä. Tämän lisäksi he voivat käyttää asetta ampumaharjoittelussa sekä metsästyksessä täysi-ikäisen metsästäjän välittömässä valvonnassa.

Metsästäjärekisterissä on kaikkiaan lähes 400 000 metsästyksen harrastajaa, joista kaikki eivät kuitenkaan lunasta metsästyskorttiaan joka vuosi. Riistanhoitomaksun maksamisessa voi pitää taukoa, jos ei aio metsästää kauden aikana. Oikeus kortin lunastamiseen säilyy tutkinnon suorittamisen jälkeen, jos maksaa maksunsa vähintään joka viides vuosi. Noin 70 000 metsästäjää jättää vuosittain riistanhoitomaksunsa lepäämään.

Metsästäjien aktiivisuus vaihtelee huomattavasti. Metsästyksen suurkuluttajajoukko on arvioitu noin 50 000 henkilön suuruiseksi. Aktiivisina ja osaavina he saavat valtaosan koko maan vuotuisesta riistasaaliista. He myös vetävät johtotehtävissä tai erilaisissa toimissa maamme 4 700 metsästysseuraa tai metsästysseuruetta ja kolmeasataa riistanhoitoyhdistystä. Metsästäjien enemmistö, noin 160 000 harrastajaa, metsästää vuoden aikana yhdestä metsästyspäivästä muutamaan kymmeneen.

Noin 310 000 suomalaista maksaa riistanhoitomaksunsa, vaikka heistä noin satatuhatta ei syystä tai toisesta pääsisikään metsälle. Riistanhoitomaksulla rahoitetaan paikallisten riistanhoitoyhdistysten toimintaa, tuotetaan riista-asioiden neuvontapalvelut ja metsästäjärekisterin palvelut, vakuutetaan metsästäjät onnettomuuden varalta, ja sillä saa myös Metsästäjä-lehden kotiin kuudesti vuodessa. Metsästäjä-lehden avulla he pitävät metsästykseen liittyvät tietonsa ajan tasalla.

Lähde: Metsästäjärekisteri

Kuva: Jari Niskanen