Valkohäntäpeura aiheuttaa suurimman osan lounaisen Suomen riistaeläinonnettomuuksista ja maatalousvahingoista. Vahinkojen määrään voidaan vaikuttaa kohdennetulla metsästyksellä. Metsästys vilkasliikenteisten teiden ja erikoisviljelmien läheisyydessä on hyvä aloittaa heti syyskuun alusta.
Kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana (1.1.-30.6.) on sattunut 1897 valkohäntäpeuran aiheuttamaa liikenneonnettomuutta. Suurin osa kolareista sattuu loka-marraskuulla, joten kaikki syyskuussa ammutut peurat vähentävät kolaririskiä myöhemmin.
Suomen riistakeskus on tehnyt metsästyksen kohdentamisen tueksi karttoja, jotka löytyvät uutisen alta riistakeskusalueittain:
Peurakolarit-karttoihin on merkitty tieosuudet, joilla on sattunut valkohäntäpeurakolareita vuoden 2019 ensimmäisen puoliskon aikana.
Erityiset riskipellot-karttoihin on laskettu 1x1km ruuduittain hirvieläinvahingoille erityisen alttiiden kasvulohkojen yhteispinta-alat. Kasvilajeja ovat mm. suurin osa juureksista, marjoista ja vihanneksista. Tärkeimpinä porkkana ja mansikka.
Riskipellot-karttoihin on laskettu 1x1km ruuduittain hirvieläinvahingoille alttiiden kasvulohkojen yhteispinta-alat. Kasvilajeihin kuuluvat kaikki juurekset, marjat ja vihannekset sekä syysviljat.
Viime vuosien hirvieläinkolarit ovat nähtävillä myös karttapalvelusta osoitteesta http://apps.strafica.fi/hirvi/. Karttapalvelussa voi valita näkyville hirven tai valkohäntäpeuran/metsäkauriin aiheuttamat kolarit vuosittain tai kuukausittain, sekä esimerkiksi lämpökartan pahimmista kolarialueista.
Tavoitteena tulevalla metsästyskaudella on pienentää valkohäntäpeurakantaa tihentymäalueilla erityisesti runsaan peurakolarimäärän vähentämiseksi. Valkohäntäpeuran pyyntilupien määrä kasvoi yli 30 prosenttia viime vuoteen verrattuna.
Peurakolarit
Erityiset riskipellot
Riskipellot
Lisätietoja
Rinne, Antti
- Hirvitalousaluesuunnittelija
- 0294312344
- antti.rinne@riista.fi
- Toimipiste Turku.