Metsästäjämäärät ovat viimeiset kolme vuotta pysyneet samalla tasolla. Pienriistaa ja hirvieläimiä jahtasi noin 209 000 metsästäjää vuonna 2014. Heistä vajaa 60 prosenttia metsästi metsäkanalintuja ja noin 40 prosenttia vesilintuja. Hirvimetsällä kävi noin puolet metsästäjistä.
Vuosittain noin 300 000 metsästäjää maksaa riistanhoitomaksun, mutta kolmasosa heistä ei metsästä lainkaan. Vuonna 2014 pienriistaa jahtasi ennakkoarvion mukaan 182 000 henkilöä, joista 117 500 metsäkanalintuja ja 86 000 vesilintuja. Tarkka arvio valmistuu elokuussa.
Metsäkanalintusaalis väheni kolmanneksen
Teeri-, metso- ja pyysaaliit vähenivät noin kolmanneksella edellisvuodesta, riekkosaalis parikymmentä prosenttia. Merkittävin on teerisaaliin väheneminen noin 60 000 yksilöllä (noin 200 000:sta vajaaseen 140 000:een). Metsoja pyydettiin noin 34 000 kappaletta. Eniten saatiin saaliiksi sepelkyyhkyjä (264 000) ja sinisorsia (250 900). Kaikkiaan vesilintusaalis väheni kymmenisen prosenttia edellisvuotisesta.
Nisäkkäistä eniten saaliiksi saatiin metsäjäniksiä (180 000), suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Rusakkosaaliin suuruus oli myös edellisvuotista tasoa (64 000). Sen sijaan supikoira- ja kettusaaliit kasvoivat runsaat kymmenen prosenttia. Supikoiria pyydettiin noin 170 000 ja kettuja noin 50 000 yksilöä. Suomen riistakeskuksen mukaan hirviä saatiin saaliiksi noin 39 500 kappaletta, mikä on hieman edellisvuotta enemmän
Joka neljäs metsästäjä jäi ilman saalista
Vähintään yhden teeren onnistui pyytämään noin 50 000 metsästäjää. Metsäjäniksiä saaliiksi saaneita oli saman verran. Molempien lajien keskimääräinen saalis oli kolme eläintä. Sepelkyyhkyjä saaliiksi saaneiden (noin 30 000 metsästäjää) keskimääräinen saalis oli miltei kymmenen yksilöä. Pienriistaa metsästäneistä joka neljäs jäi ilman saalista.
Pienriistan metsästystä koskevat tiedot kerättiin otantatutkimuksella noin 5 400 metsästäjältä vuoden 2015 alkupuolella.
Kuva: Petri Timonen, Luonnonvarakeskus