Majavat rikastuttavat toimillaan luonnon monimuotoisuutta. Ne saattavat kuitenkin aiheuttaa maa- ja metsätaloudelle merkittäviä vahinkoja, joita valtio ei korvaa. Vahinkoja voidaan estää suunnitelmallisella metsästyksellä sekä patojen purkamisella.
Maassamme tavataan kahta majavalajia. Länsi-Suomen pelto-ojissa pulikoi alkuperäislajiksi luokiteltu euroopanmajava. Sen levinneisyysalue käsittää Satakunnan, Pirkanmaan länsiosia sekä Etelä- ja Rannikko-Pohjanmaan eteläosia. Lisäksi Länsi-Lappiin on ilmeisesti vaeltanut euroopanmajavia Ruotsin puolelta.
Itä- ja Keski-Suomessa ahertaa vastaavasti vieraslajiksi luokiteltu Amerikan-serkku eli kanadanmajava. Tiheimmillään kanadanmajavia on Savossa ja Pohjois-Karjalassa, mutta levinneisyys ulottuu laikuittain jo Hämeeseen asti.
Majavat pystyvät muokkaamaan elinpiiriään mieleisekseen veden kulkua patoamalla. Vedennostosta hyötyvät myös monet metsänelävät elinolojen monipuolistuessa. Vesi- ja kanalinnuille syntyy arvokkaita kosteikkoympäristöjä, joissa ravintohyönteiset viihtyvät. Järveen tai lampeen liittyvästä tulva-alueesta muodostuu kevätkutuisten kalojen lisääntymispaikka.
Paikoin muutokset kuitenkin aiheuttavat maanomistajille suuria taloudellisia vahinkoja kaadettuina puina sekä tulvivina tie-, metsä- tai peltoalueina. Yleisimpiä ongelmakohteita ovat tierumpuihin tai metsäojitusalueille tehdyt padot. Majavan aiheuttamia vahinkoja ei korvata valtion varoista.
Metsästyskausi jatkuu huhtikuun loppuun
Metsästyksellä rajoitetaan majavakannan kasvua tihentymäalueilla ja samalla ehkäistään vahinkoja. Tärkeintä majavavahinkojen ennaltaehkäisyssä on tarkkailla kesäaikana kannassa tapahtuvia muutoksia ja mitoittaa majavan metsästys siten, että mittavilta vahingoilta vältytään.
Kanadanmajavaa voidaan metsästää maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvalla. Euroopanmajavan metsästäminen vaatii Suomen riistakeskuksen myöntämän pyyntiluvan. Majavan metsästys alkaa vuosittain 20. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun saakka.
Majavan pyyntivälineenä käytetään kivääriä, haulikkoa, metsästysjousta tai heti tappavia rautoja. Majava on arvokas riistaeläin, josta hyödynnetään kestävä turkis ja maukas liha. Lisäksi kallosta saadaan valkaisemalla hieno metsästysmuisto.
Padon purkamiseen maanomistajan lupa
Majavapadosta tulee ilmoittaa maanomistajalle tai paikalliselle metsästysseuralle, jotta vedennoston hyödyt ja haitat pystytään arvioimaan. Asuttuun pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi purkaa maanomistajan luvalla seuraavina ajanjaksoina:
1) 15.6.–15.9. Lapin maakunnassa
2) 15.6.–30.9. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa
3) 15.6.–15.10. Pohjanmaan, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois- ja Etelä-Savon sekä Pohjois-Karjalan maakunnissa
4) 15.6.–31.10. muualla Suomessa.
Muuna aikana asuttua pesää, siihen liittyvää patoa tai muuta majavan rakennelmaa ei saa rikkoa.
Lisätietoja alueiden riistapäälliköiltä ja riistasuunnittelijoilta, ks. yhteystiedot