Siirry sisältöön

Luke: Suomen susikannan painopiste yhä enemmän lännessä

Luonnonvarakeskuksen tiedote 21.6.2022

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan maaliskuussa 2022 Suomessa oli todennäköisimmin 60 susireviiriä, joita asuttaa 37 perhelaumaa ja 23 paria. Edellisvuoteen verrattuna reviirien kokonaismäärä on kasvanut Länsi-Suomessa.

Kokonaan Suomen puolella sijaitsi todennäköisimmin 32 perhelaumaa ja 21 paria. Perhelaumojen määrä on kasvanut kahdella ja parien määrä kolmella maaliskuun 2021 arvioon verrattuna.

− Suurin osa uusista reviireistä on syntynyt Länsi-Suomeen, jossa yhteenlaskettu lauma- ja parireviirien määrä on kasvanut yhdeksällä. Sen sijaan Itä-Suomessa reviireitä on neljä vähemmän kuin edellisvuonna, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Lukesta.

Reviireistä 41 sijoittuu Länsi-Suomeen ja 19 Itä-Suomeen. Näistä rajareviirejä on seitsemän. Yksilömäärän suhteen susikanta on edellisen vuoden tasolla, ollen vuoden 2022 maaliskuussa noin 295.

Reviirien statuksen (perhelauma, pari) ja laumojen yksilömäärien arviointiin käytettiin kultakin tarkasteltavalta alueelta kirjattuja havaintoja, tunnettua kuolleisuutta sekä DNA-analyyseja. Lisäksi osassa reviireitä on tehty erillistä maastotyötä.

Ennustemalli kertoo kannan kehityksestä

Kanta-arvio kuvaa maaliskuun tilannetta, jolloin susien määrä on pienimmillään ennen pentujen syntymistä huhti–toukokuussa. Susikannan muuttumista maaliskuun jälkeen kuvataan ennustemallilla.

− Ennustemallin mukaan marraskuussa 2022 susilaumojen määrä on 90 prosentin todennäköisyydellä 35–49. Maaliskuun 2023 lopun laumamääräksi ennustetaan 90 prosentin todennäköisyydellä 20–42 laumaa, kertoo johtava tutkija Samu Mäntyniemi Lukesta.

Vuoden 2022 kanta-arvion laatimisen yhteydessä kanta-arviomallissa havaittiin ohjelmointivirhe, joka on vaikuttanut vuosien 2020 ja 2021 kanta-arvioihin. Virheen korjaaminen vaikutti siten, että arviot reviireillä elävien susien ja perhelaumojen määristä kasvoivat, ja arviot parireviirien määristä pienenivät. Vuoden 2020 arvio päivittyi vuoden 2021 arvioita enemmän. Tiedotteessa ja tämän vuoden kanta-arvioraportissa käytetyt luvut ovat korjattuja.

Vapaaehtoisten panos jälleen avainasemassa

DNA-näytekeräys on erittäin tärkeä osa suden kannanarviointia. Menneellä keräyskaudella vapaaehtoiset näytekerääjät keräsivät 70 % näytteistä. Myös Tassu-havaintoja on kirjattu edellisvuosien tapaan ahkerasti.

– Ilman vapaaehtoisten osallistumista näin kattavan aineiston kerääminen ei olisi taloudellisesti mahdollista. Suuri kiitos kaikille vapaaehtoisille ja petoyhdyshenkilöille, erikoistutkija Mia Valtonen Lukesta kiittelee.

Linkki raporttiin:

Suomen susikanta maaliskuussa 2022 (jukuri.luke.fi)

Lisätietolinkkejä:

Tiedote 15.6.2022: Luken susikannan DNA-seurannassa tunnistettu kaksi koirasutta pääosin Venäjän puolella liikkuvassa laumassa (luke.fi)
Tiedote 29.4.2021: Koiran ja suden risteymien tunnistamiseen on kehitetty uusi menetelmä – osoitti vanhan DNA-analyysimenetelmän puutteen (luke.fi)