Luonnonvarakeskuksen tiedote
Luonnonvarakeskus (Luke) on merkinnyt villisikoja seurantapannoilla Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla. Pyhtäällä pannoitetun villisian panta on ollut viallinen, eikä sen irrottaminen etäavaustoiminnon kautta ole onnistunut. Panta on aiheuttanut vaurioita eläimen kaulaan.
Luke on asentanut Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla seurantapantoja yli 20 villisialle vuosina 2021 ja 2022. Pannat ovat toimineet pääsääntöisesti luotettavasti. Kesäkuussa (9.6.2022) Pyhtäällä pannoitetun karjun (71 kg) panta lakkasi kuitenkin toimimasta 21. elokuuta. Luke otti yhteyttä pannan valmistajaan, joka epäili teknistä vikaa. Tämän jälkeen pantaa yritettiin pudottaa niin sanotun etäavauksen avulla. Koska pantaan ei saatu kontaktia, Luke otti yhteyttä paikalliseen riistakeskukseen sekä alueen villisian metsästäjiin ja pyysi apua kyseisen villisian kaatoon.
Syksyn aikana villisiasta on saatu joitakin riistakamerahavaintoja, joiden perusteella sen kaatoa on yritetty useaan kertaan. Paikallinen metsästäjä onnistui lopulta tammikuussa (14.1.2023) kaatamaan sian. Luken pyynnöstä eläinlääkäri kävi tarkastamassa sian kunnon ja mahdolliset vauriot. Eläinlääkärin mukaan eläimen paino oli 100 kg, yleiskunto hyvä, mutta kaulassa oli havaittavissa vaurioita.
– Tämä on hyvin valitettava tapaus. Teemme pantavalmistajan kanssa yhteistyötä, jotta tieto pannan mahdollisista vioista välittyisi asiantuntijoillemme ennen kuin yhteys pantaan menetetään kokonaan, kertoo erikoistutkija Mervi Kunnasranta Lukesta.
– Tämän lisäksi arvioimme toimintamallia ja hienosäädämme merkintöjen toteutusta estääksemme tämän kaltaiset haitat eläimille tulevaisuudessa, jatkaa Luken ohjelmajohtaja Katja Holmala.
Faktoja seurantapantojen käytöstä villisikatutkimuksesta
Seurantapanta asennetaan yli 60 kiloisille villisioille. Pantojen toiminta-aika on noin 1,5 vuotta, ja ne on ohjelmoitu putoamaan itsestään tämän ajan jälkeen. Luke kuitenkin irrottaa pannat noin kolmen kuukauden seurantajakson jälkeen satelliitin välityksellä. Tämä on tärkeää eläinten hyvinvoinnin vuoksi, sillä villisikojen vuodenaikainen painonvaihtelu on suurta. Ennenaikaisella irrottamisella pyritään minimoimaan pannan mahdollisesti aiheuttamat haitat. Muissa maissa tehdyissä seurantatutkimuksissa pantoja ei tyypillisesti pudoteta pois aikaisemmin. Hankkeessa haetaan myös vaihtoehtoisia menetelmiä kaulaan asennettavien pantojen tilalle.
Meneillään oleva hanke on ensimmäinen villisikaa koskeva tutkimushanke Suomessa, ja se tuottaa uutta tietoa muun muassa villisikojen ekologiasta (elinpiirit ja niiden koko, elinympäristön valinta) sekä liikkeistä itärajan molemmin puolin. Seurannan tavoitteena on myös selvittää vaelluskäyttäytymistä: ovatko siat uskollisia tietylle alueelle vai lähtevätkö ne vaeltamaan esimerkiksi sisämaahan. Tietoa tarvitaan mm. tautiriskien (erityisesti Afrikkalainen sikarutto, ASF), maataloustuhojen sekä kannan runsauden tarkempaan arviointiin.
Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Villisikojen kiinniotolle ja merkinnälle on riistakeskuksen pyyntilupa ja koe-eläinlupa valtakunnalliselta hankelupalautakunnalta.
Lisätietoja:
erikoistutkija Mervi Kunnasranta, Luonnonvarakeskus, puh. 0295 323 561, etunimi.sukunimi@luke.fi
ohjelmajohtaja Katja Holmala, Luonnonvarakeskus, puh. 0295 327 206, etunimi.sukunimi@luke.fi