Siirry sisältöön

Luke: Metsästäneiden määrä pysyi ennallaan vuonna 2020

Luonnonvarakeskuksen tiedote

Runsas 200 000 metsästäjää kävi metsällä vuonna 2020 eli noin kaksi kolmasosaa riistanhoitomaksun maksaneista. Määrä on pysynyt suunnilleen samana jo usean vuoden ajan. Koronavuodella ei näin ollen näyttäisi olleen suurta vaikutusta metsällä käyntiin.

Riistanhoitomaksuja maksettiin viime vuonna pari tuhatta enemmän kuin vuonna 2019. Naisten osuus metsästäjäkunnasta kasvaa vuosi vuodelta. Vuonna 2020 naisia oli jo yhdeksän prosenttia metsästäjistä, kun vielä vuosituhannen alussa heitä oli vajaa neljä prosenttia. Muun muassa nämä tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisemasta metsästystilastosta.

Metsäkanalintusaaliissa ei suuria muutoksia

Vuoden 2020 metsäkanalintusaalis oli suunnilleen samansuuruinen kuin edellisenä vuonna. Metsäkanalintujen määrä on kohentunut muutaman vuoden takaisesta, mikä heijastuu myös saaliin määrään. Viime vuonna saatiin saaliiksi noin 116 000 teertä ja 34 000 metsoa. Pyitä pyydettiin kolmanneksen edellisvuotta vähemmän. Saalis oli noin 29 000 pyytä. Riekkosaaliin suuruudeksi arvioitiin noin 38 000 lintua.

Vesilintusaaliit pienentyneet vuosien saatossa

Vesilinnuista sinisorsia pyydettiin eniten, noin 195 000 sorsaa, mikä vastaa edellisvuotista saalismäärää. Sinisorsasaalis kuitenkin väheni 2010-luvulla. Toiseksi eniten pyydettiin taveja, 53 000 lintua, heinätavit mukaan lukien. Tavisaalis väheni edellisvuodesta runsaan kolmanneksen. Telkkiä pyydettiin seuraavaksi eniten, noin 32 000 yksilöä. Sekä tavi- että telkkäsaalis ovat tasaisesti pienentyneet viimeisen 20 vuoden aikana. Molempien lajien saalismäärät ovat vähentyneet kolmannekseen 1990-luvun loppupuolen saalismääristä. Muiden sorsalintujen kannat ovat huomattavasti harvalukuisempia kuin edellä mainittujen ja näitä on saatu saaliiksi paljon pienempiä määriä.

Jänissaalis koheni hieman

Metsäjänissaalis on merkittävästi vähentynyt vuoden 2014 jälkeen, mutta viime vuonna saaliista saatiin pitkästä aikaa edellisvuotta enemmän. Myös rusakoita pyydettiin edellisvuotta enemmän. Vuotuinen rusakkosaalis on vuosien varrella vaihdellut huomattavasti vähemmän kuin metsäjänissaalis. Metsäjänissaalis vuonna 2020 oli noin 97 000 ja rusakkosaalis 71 000 yksilöä.

Pylväsdiagrammi: Metsäjänis- ja rusakkosaalis 2011-2020. Metsäjäniksen saalismäärät vähenevät, kun taas rusakkosaalis pysynyt melko samana.

Eniten hirvieläinten ja metsäkanalintujen metsästäjiä

Pienriistan metsästäjistä suurin osa metsästää metsäkanalintuja. Vuonna 2020 noin 166 000 metsästäjää metsästi pienriistaa ja 122 000 hirvieläimiä. Metsäkanalintuja pyysi 102 000 ja vesilintuja noin 73 000 metsästäjää. Metsästäjämäärät eivät juurikaan poikenneet edellisvuoden määristä. Hirvieläimiä metsästäviä oli aavistus vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Metsästystilasto perustuu metsästäjien ilmoituksiin

Metsästystilaston metsästäjämäärä- ja saalisarviot perustuvat suureksi osaksi 7500 metsästäjälle lähetettyyn kyselyyn. Kyselyyn vastasi 65 prosenttia kyselyn saaneista metsästäjistä. Vastaukset painotettiin alueellisesti. Luvanvaraisten ja ilmoitusvelvollisten lajien saalistiedot ovat peräisin Suomen riistakeskuksesta.

Vesilintukannat ovat viime vuosina taantuneet ja siksi saalismääriä seurataan vähälukuisimpien lajien kohdalla entistä tarkemmin.  Vuoden 2020 elokuusta tähtien on Suomen riistakeskukselle täytynyt ilmoittaa haapana-, jouhisorsa-, lapasorsa-, heinätavi-, haahka-, alli-, tukkasotka- ja isokoskelosaaliit sekä myös nokikanasaaliit. Tiedonkeruutavan näin muututtua vuoden 2020 saalistiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia edellisvuosien saalisarvioihin.

Lisätietoa tilastosta Luonnonvarakeskuksen sivuilta (stat.luke.fi).