Metsäkanalinnut laskettiin 707 riistakolmiolla 26.7.–3.8. Kaikkien lajien tiheydet olivat neljänneksen vuodentakaista alhaisemmat, mikä johtuu pääosin heikosta pesimistuloksesta. Lintukannoissa ei ollut mainittavia eroja maan eri osien välillä.
Kesän 2014 riistakolmiolaskennoissa lintutiheydet olivat lähes keskimääräiset lukuun ottamatta riekkoa, jonka tiheys on selvästi pitkäaikaiskeskiarvoa alhaisempi. Metson, teeren, pyyn ja riekon yhteistiheys, 19 yksilöä metsämaan neliökilometrillä, oli hieman alhaisempi kuin edellisvuosina keskimäärin.
Korkeimmat metsotiheydet olivat Pohjois-Karjalan ja Oulun riistakeskusalueilla. Poikasten osuus metsokannasta oli huomattavasti keskimääräistä alhaisempi. Sekä poikuekoko että poikueellisten naaraiden osuus kaikista naaraista oli pienempi kuin takavuosina. Selviäminen talven yli oli hieman alhaisempaa kuin keskimäärin, mutta pääosin metson vähentyminen johtuu heikosta lisääntymistuloksesta.
Teerikannan pieneneminen oli suhteellisen tasaista maan eri osissa. Korkeimmat teeritiheydet todettiin Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Teeren lisääntyminen ja selviytyminen talvesta ja poikasvaiheesta olivat kesimääräistä alhaisempia.
Pyy- ja riekkokannat pienenivät
Pyykanta pieneni neljänneksen viime vuodesta, ja tiheys oli hieman pitkäaikaiskeskiarvoa alhaisempi. Muutos oli voimakkainta Kaakkois-Suomessa ja Kainuussa, ja korkeimmat pyytiheydet olivat Etelä-Hämeessä ja Pohjois-Savossa. Pyyn poikastuotto oli parempi kuin metsolla ja teerellä, vaikkakin jonkin verran huonompi kuin viime vuosina keskimäärin. Sitä vastoin talvesta selviäminen oli selvästi huonompaa kuin keskimäärin, ja pyykannan lasku johtuukin sekä talviaikaisista tappioista että alavireisestä lisääntymiskaudesta.
Riekkokanta vaikuttaa pienentyneen Pohjois-Suomessa lähes 30 prosenttia. Oulun ja Kainuun alueilla muutos oli jyrkkää. Muista lajeista poiketen riekon lisääntyminen on onnistunut hyvin: Lapissa todettu 70 prosentin poikasosuus on 26-vuotisen riistakolmiohistorian kolmanneksen korkein. Selviytyminen edelliskesästä oli huomattavasti keskimääräistä alhaisempi. Tunturi-Lapin osalta tarkempi tieto saadaan koira-avusteisista laskennoista, jotka on toteutettu samaan aikaan riistakolmiolaskentojen kanssa.
Riistakolmiolaskennoissa oli ensimmäistä kertaa käytössä internetpohjainen riistakolmiot.fi-sovellus, jolla havainnot saadaan suoraan tietokantaan ilman työlästä käsin tallennusta. Suurin osa, noin 70 prosenttia, laskentatuloksista palautettiin järjestelmän kautta. Tuloksia pystyi myös seuraamaan verkkopalvelussa lähes reaaliajassa.
Riistakolmioiden kesälaskenta toteutettiin valtakunnan laajuisena 26:nnen kerran. Riistakolmio on metsäiseen maastoon sijoitettu 12 km:n pituinen, kolmionmuotoinen linja, joka on merkitty maastoon pysyvästi. Laskennan tekevät pääosin metsästäjät vapaaehtoistyönä. Aineistoa hyödynnetään muun muassa kannanarvioinnissa ja monissa tutkimuksissa.
Lisätietoa riistakolmiosta ja kesälaskentojen tuloksista: riistakolmiot.fi