Kuusipeuroja, metsäpeuroja ja metsäkauriita saaliiksi edellisvuotta vähemmän

Valkohäntäpeuran, kuusipeuran, metsäpeuran ja metsäkauriin metsästys päättyi tammikuun lopussa. Koko maassa valkohäntäpeuralle oli käytettävissä noin 21 100 pyyntilupaa ja kuusipeuralle 161 pyyntilupaa. Lisäksi Suomenselän esiintymisalueella oli lupa kaataa kaikkiaan 18 metsäpeuraa. Yhdellä hirvieläimen pyyntiluvalla saa metsästää yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa. Metsäkaurista voidaan metsästää ilman pyyntilupaa.

Valkohäntäpeurasaalis ennallaan

Valkohäntäpeuroja kaadettiin tammikuun lopussa päättyneellä metsästyskaudella 21 396 yksilöä. Määrä on vain kolme prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, vaikka monin paikoin poikkeuksellisen heikko lumitilanne haittasi erityisesti kyttäysmetsästystä. Suurimmalla osalla alueista metsästäjät arvioivatkin peurakannan vahvistuneen aikaisemmasta. Kokonaissaaliissa oli vasoja 57 prosenttia, ja aikuissaaliissa oli 60 prosenttia uroksia.

Valkohäntäpeurakanta on Suomessa painottunut maan lounaisosiin. Esimerkiksi päättyneen kauden saaliista 88 prosenttia saatiin Suomen riistakeskuksen Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Etelä-Hämeen toimialueilta. Paikallisina populaatioina ja vaeltavina yksilöinä valkohäntäpeuraa kuitenkin tavataan aina Pohjois-Savoa myöten.

Valkohäntäpeura on alun perin 1930-luvulla Pohjois-Amerikasta Suomeen tuotu laji, josta on tullut taloudellisesti arvioituna Suomen toiseksi tärkein riistaeläin heti hirven jälkeen. Vahvan kannan alueilla valkohäntäpeura on kuitenkin myös merkittävä liikenneonnettomuuksien aiheuttaja.

Kuusipeuroja saaliiksi 59 yksilöä

Kuusipeurasaalis on ollut viimeiset vuodet laskusuunnassa, ja edelleen 2013–2014 saalismäärä väheni noin viidenneksellä 59 yksilöön. Kuusipeuraa tavataan riistanhoitotoimien ansiosta paikallisina populaatioina Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Laji on hidas lisääntymään verrattuna moniin muihin hirvieläimiin, ja paikalliset kannat ovat monin paikoin kärsineet voimakkaasti lisääntyneestä ilveksen saalistuksesta.

Metsäpeuroja kaadettiin 11 yksilöä

Metsäpeuralle pyyntilupia oli käytettävissä ainoastaan tietyillä Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueilla. Myönnetyillä pyyntiluvilla on pyritty muun muassa peurojen aiheuttamien peltovahinkojen vähentämiseen.

Metsäkaurissaalis reilut 3 400 yksilöä

Myös pienimmän hirvieläimemme eli metsäkauriin metsästys päättyi tammikuun lopulla, tosin metsäkaurispukkia voidaan metsästää vielä kuukauden ajan touko–kesäkuussa. Metsäkauris on nykyisellään vapautettu pyyntiluvista, mutta kaadetusta eläimestä tulee ilmoittaa seitsemän vuorokauden kuluessa Suomen riistakeskukselle.

Päättyneellä kaudella metsäkauriita saatiin saaliiksi kaiken kaikkiaan 3 433 yksilöä, jossa on noin 7 prosenttia vähennystä edellisvuoteen. Määrä asettuu kuitenkin hyvin viiden edellisen vuoden keskimääräisen saalismäärän tuntumaan. Vahvimmat metsäkauriskannat tavataan maan länsi- ja lounaisosissa jossa myös saalismäärät olivat suurimmat, mutta lajin levinneisyydestä kertoo hyvin se että metsäkauriita saatiin saaliiksi kaikilla Suomen riistakeskuksen toimialueilla.

Peura- ja kaurissaalis 2013–2014 alueittain

Alueelliset lisätiedot Suomen riistakeskuksen aluetoimistoista, ks. yhteystiedot

Satakunnan tiedote

Lisätietoja