Siirry sisältöön

Keväinen majavajahti tuottaa elämyksiä ja ehkäisee vahinkoja

Keväinen majavajahti jatkaa muuten jo hiljentynyttä metsästyskautta. Majavan metsästyksellä ennaltaehkäistään metsä- ja peltovahinkoja.

Maassamme tavataan euroopanmajavaa ja kanadanmajavaa. Euroopanmajavan levinneisyysalue käsittää melkein koko Satakunnan, osan Etelä-Pohjanmaata ja Rannikko-Pohjanmaan eteläosia. Lajin levinneisyyden ydinalue Satakunnassa käsittää Kokemäenjokivarren Porista Kokemäelle ja toisaalta Porista pohjoiseen Merikarvian-Siikaisten alueelle.

Majavan metsästys alkaa 20. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun. Kanadanmajavaa metsästetään maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvalla. Euroopanmajavan metsästäminen vaatii Suomen riistakeskuksen myöntämän pyyntiluvan.

– DNA-menetelmät ovat osoittaneet, että euroopanmajava ja kanadanmajava asuttavat laajemmin samoja alueita kuin on aiemmin oletettu. Ennen metsästyksen aloittamista on syytä varmistua siitä, että alueella tavattavat majavat ovat kanadanmajavia, riistasuunnittelija Ohto Salo Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Keväinen jahti vaatii malttia

Majava on arvokas riistaeläin, josta hyödynnetään kestävä turkis ja maukas liha. Lisäksi kallosta saadaan valkaisemalla hieno metsästysmuisto. Keväinen majavajahti tarjoaa hyvät puitteet heräävän luonnon tarkkailuun ja mahdollisuuden jännittäviin ja malttia vaativiin metsästyskokemuksiin. Keväisenä metsästysmuotona majavanmetsästys on ainutlaatuinen Suomen oloissa.

Pyyntivälineenä käytetään pääasiassa kivääriä, metsästysjousta tai heti tappavia rautoja.

– Poikkeuksellisen lauha ja vähäluminen talvi on saattanut saada majavat liikkeelle jo totuttua aikaisemmin, Salo arvioi.

Majavalaskennat suoritetaan kolmen vuoden välein. Luonnonvarakeskus tuottaa arvion majavakantojen koosta näiden laskentojen perusteella.  Viimeisten arvioiden mukaan Suomen majavakannat ovat kasvussa.

Padon purkaminen vaatii maanomistajan luvan

Metsästyksellä rajoitetaan majavakannan kasvua tihentymäalueilla ja ehkäistään vahinkoja.

Pioneerilajina majavat muokkaavat elinpiiriään veden kulkua patoamalla. Vedennostosta hyötyvät myös monet metsänelävät elinolojen monipuolistuessa. Vesi- ja kanalinnuille syntyy arvokkaita kosteikkoympäristöjä, joissa ravintohyönteiset viihtyvät. Järveen tai lampeen liittyvästä tulva-alueesta muodostuu kevätkutuisten kalojen lisääntymispaikka.

– Majava on taitava ekosysteemi-insinööri, joka vaalii tehokkaasti luonnon monimuotoisuutta, Salo sanoo.

Paikoin majavan rakentamat padot aiheuttavat maanomistajille taloudellisia vahinkoja kaadettuina puina sekä tulvivina tie-, metsä- tai peltoalueilla.  Majavapadosta tulisikin ilmoittaa maanomistajalle tai paikalliselle metsästysseuralle, jotta vedennoston hyödyt ja haitat pystytään arvioimaan.

Majavan aiheuttamia vahinkoja ei korvata valtion varoista.

Asuttuun pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi purkaa maanomistajan luvalla seuraavina ajanjaksoina:

1) 15.6. – 15.9. välisenä aikana Lapin maakunnassa;

2) 15.6. – 30.9. välisenä aikana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa,

3) 15.6. – 15.10. välisenä aikana Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan, Keski- Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa;

4) 15.6. – 31.10. välisenä aikana muualla Suomessa.

Muuna aikana asuttua pesää, siihen liittyvää patoa tai muuta majavan rakennelmaa ei saa rikkoa.

Lisätietoja: Suomen riistakeskus Alueiden riistapäälliköt ja riistasuunnittelijat