Suomen Metsästysmuseo ja Karjalan Liitto toteuttavat yhdessä luovutetun Karjalan eräperinteen keruun. Keruussa pyritään kokoamaan talteen vielä tavoitettavissa oleva tieto luovutetun Karjalan metsästäjistä ja kalastajista, metsästysoloista sekä metsästys- ja kalastustavoista. Metsästysmuseolla on merkittävä rooli suomalaisen eräperinteen tallentajana ja Karjalan Liitolla tärkeä tehtävä karjalaisen kulttuurin säilyttäjänä sekä esillä pitäjänä.
Ajatus keruusta keksittiin luovutetun Karjalan evakoiden jälkeläisten, lähinnä antrealaisten perustamassa Kuparsaaren metsästysseurassa. Seura pyrkii ylläpitämään vanhoja karjalaisia eräperinteitä. Keruun suojelijana toimii Karjalan Liiton puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström.
Muistitietoa voi lähettää kaikesta karjalaiseen metsästykseen ja kalastukseen liittyvästä. Tietoa haetaan yhtä lailla vaikkapa kalastusveneiden teosta, riista- ja kalaruokien valmistuksesta, metsästys- ja kalastustaioista tai tunnetuista kala- ja metsämiehistä. Keruuvetoomus osoitetaan myös evakoiden jälkipolville – ovathan karjalaiset eränkävijät jo hyvin iäkkäitä. Vastaaja voi haastatella esim. vanhempiaan, isovanhempia tai sukulaisia ja tehdä haastattelujen pohjalta kirjallisen vastauksen kertojien nimet toki mainiten tai luovuttaa tekemänsä haastattelut Metsästysmuseon arkistoon.
Keruu on kaikille avoin. Keruun tueksi on perustettu myös facebook-ryhmä Karjalaisii erätarinoi kerruu. Metsästysmuseo on myös läsnä Karjalaisilla kesäjuhlilla Hyvinkäällä 13–14.6. ja on siellä valmistautunut haastattelemaan halukkaita paikan päällä.
Keruuesitteestä, joka on tulostettavissa Karjalan Liiton ja Suomen Metsästysmuseon kotisivuilta, selviävät tarkemmat vastausohjeet. Keruuta koskeviin kysymyksiin vastaa amanuenssi Pekka Allonen 019-723 751 tai 045 170 1585, pekka.allonen@metsastysmuseo.fi.
Tietoa eräperinteen keruusta Suomen Metsästysmuseon -sivuilla
Kuvateksti:
Kuvateksti: Serkukset Toivo ja Tauno Hyytiä Metsäpirtin Tapparista ovat saaneet ilveksen. Kuva on 1920-luvun lopulta. Kuva: Suomen Metsästysmuseo.