Petoyhdyshenkilöiden varmentamat havainnot suurpedoista muodostavat kanta-arvioiden perustan. Ilmoittamalla havaintosi petoyhdyshenkilölle autat tarkentamaan kannanarviointia.
Petoyhdyshenkilöt ovat vapaaehtoisia, koulutettuja asiantuntijoita, jotka tarkastavat ja kirjaavat suurpetohavaintoja. Kansalaisten toivotaan ilmoittavan susi-, karhu-, ilves- ja ahmahavainnoista alueen petoyhdyshenkilöille.
Suurpetohavainto voi olla näköhavainto eläimestä tai havainto jäljistä, jätöksistä, haaskoista tai kynnenjäljistä. Ilmoita havaintosi yksityiskohdat ja tarkka sijainti paikalliselle petoyhdyshenkilölle heti tapahtuman jälkeen. Ilmoittamalla havaintosi tuet riistantutkimusta ja autat viranomaisia saamaan tarkemman käsityksen alueen suurpetotilanteesta.
– Loppuvuodesta 2023 korkein hallinto-oikeus linjasi kannanhoidolliset poikkeusluvat lainvastaiseksi, mikä lopetti ilveksen ja karhun metsästyksen lajien hoitosuunnitelmiinkin kirjatulla ns. kannanhoidollisella perusteella. Nyt on tärkeämpää kuin koskaan saada kaikilta kansalaisilta havaintoja. Näin kanta-arvioista saadaan mahdollisimman luotettavia. Havainnot pitää ilmoittaa heti tuoreeltaan petoyhdyshenkilölle, koska vanhoja havaintoja on mahdotonta tarkastaa, petoyhdyshenkilö Juha Lepo sanoo.
Havaintotietoja käytetään moneen
Viranomaiset ja riistahallinto, kuten poliisi ja Suomen riistakeskus, käyttävät havaintoja päätöksenteon tukena. Lisäksi havaintoja hyödynnetään suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä, kuten petoaitojen ja muun suojausmateriaalin kohdentamisessa. Havaintotietoja voidaan käyttää myös arvioitaessa lasten koulukyytien tarpeellisuutta.
Havaintoja kirjataan vuosittain koko maassa kymmeniätuhansia, joten kyseessä on todella mittava vapaaehtoistyön voimannäyte.
– Suomen riistakeskuksen Pohjois-Hämeen alueella toimii 75 petoyhdyshenkilöä. Vuonna 2023 Pohjois-Hämeessä tehtiin 3452 petoyhdyshenkilön kirjaamaa suurpetohavaintoa. Yksi havaintotapahtuma voi sisältää joko yhden tai useamman yksilön. Ilves on yleisin laji mistä havaintoja tehdään, mutta myös susihavainnot ovat runsastuneet edellisvuosista, kertoo erikoissuunnittelija Marko Mikkola Suomen riistakeskukselta.
Kaikki petoyhdyshenkilön tarkastamat suurpetohavainnot kirjataan Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään. Havainnosta kirjataan muun muassa eläinten laji ja lukumäärä, havaintoaika ja -paikka. Asutuksen läheisyydessä liikkuneista suurpedoista kirjataan lisäksi etäisyys lähimpään asuttuun rakennukseen.
Kaikki kirjatut havainnot löytyvät karkeistettuna luonnonvaratieto.luke.fi-karttapalvelussa.
Jos kohtaat suurpedon
Jos kohtaat suurpedon hoidetussa pihapiirissä tai laitumella, on syytä pyrkiä karkottamaan se kovaa ääntä pitämällä ja tekemällä eläimelle selväksi, että paikalla on ihminen. Tällainen kohtaaminen tulee ehdottomasti ilmoittaa petoyhdyshenkilölle. Jos suurpeto liikkuu hoidetussa pihapiirissä toistuvasti, käyttäytyy uhkaavasti tai ei poistu pihasta välittömästi ihmisen havaittuaan, soita hätäkeskukseen.
Jos suurpeto aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa, tai ajat kolarin suurpedon kanssa, ota yhteyttä hätäkeskuksen (112) kautta poliisiin.
Löydät alueesi petoyhdyshenkilön yhteystiedot riista.fi -sivuilta
Video petoyhdyshenkilön tehtävästä (Riistainfo.fi)
Petoyhdyshenkilöiden koulutusmateriaali (Riistainfo.fi)
Lisätietoja:
Marko Mikkola, erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus, puh. 029 431 2282
Juha Lepo, petoyhdyshenkilö, Jalannin riistanhoitoyhdistys, puh. 0400 765 128
Lisätietoja
Mikkola, Marko
- vs. Riistapäällikkö, Pohjois-Häme
- Metsästäjäpalvelut
- 029 431 2282
- marko.mikkola@riista.fi