Petoyhdyshenkilöiden varmentamat havainnot suurpedoista muodostavat kanta-arvioiden perustan. Ilmoittamalla havaintosi petoyhdyshenkilölle autat tarkentamaan kannanarviointia.
Petoyhdyshenkilöt ovat vapaaehtoisia, koulutettuja asiantuntijoita, jotka tarkastavat ja kirjaavat suurpetohavaintoja. Kansalaisten toivotaan ilmoittavan susi-, karhu-, ilves- ja ahmahavainnoista alueen petoyhdyshenkilöille.
Suurpetohavainto voi olla näköhavainto eläimestä tai havainto jäljistä, jätöksistä, haaskoista tai kynnenjäljistä. Ilmoita havaintosi yksityiskohdat ja tarkka sijainti paikalliselle petoyhdyshenkilölle heti tapahtuman jälkeen. Ilmoittamalla havaintosi tuet riistantutkimusta ja autat viranomaisia saamaan tarkemman käsityksen alueen suurpetotilanteesta.
– Uudenmaan riistakeskusalueella toimii 211 petoyhdyshenkilöä. Jos havaitset suurpedon tai sen jälkiä, löytyy läheltäsi suurella todennäköisyydellä myös petoyhdyshenkilö, jolle ilmoittaa havainnosta, kertoo riistasuunnittelija Laura Fontell-Seppelin Suomen riistakeskukselta.
Havaintotietoja käytetään moneen
Viranomaiset ja riistahallinto, kuten poliisi ja Suomen riistakeskus, käyttävät havaintoja päätöksenteon tukena. Lisäksi havaintoja hyödynnetään suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä, kuten petoaitojen ja muun suojausmateriaalin kohdentamisessa. Havaintotietoja voidaan käyttää myös arvioitaessa lasten koulukyytien tarpeellisuutta.
Havaintoja kirjataan vuosittain koko maassa kymmeniätuhansia, joten kyseessä on todella mittava vapaaehtoistyön voimannäyte.
– Uudenmaan riistakeskusalueella sekä susi- että ilveshavaintojen lukumäärä on noussut hieman viime vuodesta. Uudellamaalla tehdään vuosittain muutamia ahma- ja karhuhavaintoja. Uudenmaan suurpetohavainnoista suurin osa on yhä ilveshavaintoja, riistapäällikkö Visa Eronen Suomen riistakeskukselta sanoo.
Kaikki petoyhdyshenkilön tarkastamat suurpetohavainnot kirjataan Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään. Havainnosta kirjataan muun muassa eläinten laji ja lukumäärä, havaintoaika ja -paikka. Asutuksen läheisyydessä liikkuneista suurpedoista kirjataan lisäksi etäisyys lähimpään asuttuun rakennukseen.
Kaikki kirjatut havainnot löytyvät karkeistettuna luonnonvaratieto.luke.fi-karttapalvelussa.
Jos kohtaat suurpedon
Jos kohtaat suurpedon hoidetussa pihapiirissä tai laitumella, on syytä pyrkiä karkottamaan se kovaa ääntä pitämällä ja tekemällä eläimelle selväksi, että paikalla on ihminen. Tällainen kohtaaminen tulee ehdottomasti ilmoittaa petoyhdyshenkilölle. Jos suurpeto käyttäytyy uhkaavasti, lähestyy ihmisiä tai se ei pakene ihmisen havaittuaan, soita hätäkeskukseen.
Jos suurpeto aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa, tai ajat kolarin suurpedon kanssa, ota yhteyttä hätäkeskuksen (112) kautta poliisiin.
Löydät alueesi petoyhdyshenkilön yhteystiedot riista.fi -sivuilta
Video petoyhdyshenkilön tehtävästä (Riistainfo.fi)
Petoyhdyshenkilöiden koulutusmateriaali (Riistainfo.fi)
Lisätietoja
Fontell-Seppelin, Laura
- Riistasuunnittelija, Uusimaa
- 0294312332
- laura.fontell@riista.fi
Eronen, Visa
- Riistapäällikkö, Uusimaa
- Suurpeto- ja hyljekantojen verotus
- 029 431 2331
- visa.eronen@riista.fi