Ilveksiä saatiin saaliiksi helmikuun lopussa päättyneellä pyyntikaudella 486 yksilöä. Edellisellä pyyntikaudella saalis oli 477 eläintä. Tuoreimman kanta-arvion perusteella Suomessa on 2 700–2 795 vuotta vanhempaa ilvestä.
Suomen riistakeskus myönsi poikkeusluvan yhteensä 508 ilveksen metsästämiseen, joista 497 lupaa myönnettiin poronhoitoalueen ulkopuolelle. Poikkeuslupia suunnattiin ilveksistä kertyneiden havaintojen ja Luonnonvarakeskuksen pentuemääräarvion perusteella eniten ilvestiheimmille alueille sekä alueille, joilla kanta on voimakkaasti runsastunut. Poikkeuslupia jäi käyttämättä koko maassa 22 kappaletta.
Luvansaajia suositeltiin kohdistamaan metsästys ensisijaisesti yksilöihin, jotka liikkuvat lähellä asutusta tai muuten aiheuttavat ongelmia. Lupia painotettiin esimerkiksi Kainuun metsäpeura-alueelle. Pyynnin lisääminen Kainuun alueella voi pienentää ilveskantaa ja vähentää näin myös poronhoitoalueelle vaeltavien ilvesten määrää sekä sitä kautta poronhoitoalueella aiheutuvia porovahinkoja. Kainuun metsäpeura-alueiden pohjoispuolella sijaitsevalla poronhoitoalueella ilvesten aiheuttamat porovahingot ovat olleet voimakkaassa kasvussa.
Luonnonvarakeskus antaa uuden arvion Suomen ilveskannasta keväällä. Kanta-arvion perustana ovat petoyhdyshenkilöiden Tassu-järjestelmään kirjaamat suurpetohavainnot. Erityisesti pentuehavainnot ovat kannan arvioinnin kannalta tärkeitä. Ilveshavainnot voi ilmoittaa suurpetoyhdyshenkilöille, joiden yhteystiedot ovat haettavissa Suomen riistakeskuksen yhteystietohausta.
Koko maassa esiintyvä ilves on Suomen runsaslukuisin suurpeto, jonka määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kannansäätelyllä pyritään pitämään ilveskanta vakaana, säilyttämään eläinten ihmisarkuus ja vähentämään ilveksen aiheuttamia vahinkoja.
Valtakunnallinen ilvessaalis 2016 (taulukko, pdf)
Kuva: Harri Norberg
Lisätietoja
Härkönen, Sauli
- Julkisten hallintotehtävien päällikkö
- 029 431 2104
- sauli.harkonen@riista.fi