Siirry sisältöön

Hyljekantojen hoitosuunnitelma päivitetään

Suomen riistakeskus päivittää Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelman vastaamaan halli- ja norppakantojen viimeaikaista kehitystä ja kannanmuutosten vaikutuksia muun muassa kalataloudelle. Päivitykseen osallistetaan laajasti sidosryhmiä.

Itämeren halli- ja norppakannat romahtivat 1960- ja 1970-lukujen taitteessa ympäristömyrkkyjen aiheuttaman lisääntymishäiriön takia muutamaan tuhanteen yksilöön. Suojelutoimien ansiosta kannat alkoivat runsastua, ja Itämeren hyljekannoille laadittiin kansallinen hoitosuunnitelma vuonna 2007.

– Suunnitelman tavoite oli turvata hyljekantojen suotuisa suojelutaso. Tavoite on toteutunut, sillä hallin ja itämerennorpan kannat ovat runsaassa kymmenessä vuodessa kaksinkertaistuneet, hoitosuunnitelmatyötä vetävä Arto Marjakangas Suomen riistakeskuksesta kertoo.

Hallin laskentakanta Itämerellä on kasvanut 30 000 yksilöön, mutta Suomen vesialueilla hallikanta ei ole runsastunut sitten vuoden 2006. Suomen merialueilla on laskennoissa tavattu noin 10 000 hallia, niistä ylivoimaisesti suurin osa Lounaissaaristossa.

Itämerennorpan populaatio on pirstoutunut neljään osakantaan, joista Perämeren kanta on suurin. Vuonna 2017 Perämeren laskentakannaksi saatiin runsaat 13 600 norppaa. Perämeren norppakanta kasvaa hitaasti, kun taas pienemmät osakannat ovat vakaita tai taantuvia.

Hallia on voitu metsästää vuodesta 1998, ja norpan metsästys pyyntiluvalla on ollut mahdollista Perämeren-Merenkurkun hoitoalueella metsästysvuodesta 2015–2016 lähtien.

Vuoden 2007 hoitosuunnitelmassa esitetään kasvavien hyljekantojen mahdollistavan niiden taloudellisen hyödyntämisen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2009 hyljetuotteiden kaupasta vei kuitenkin pohjan tavoitteelta, koska asetus käytännössä tarkoittaa hyljetuotteiden kauppakieltoa.

Hylkeet aiheuttavat haittaa kalastukselle ja kalankasvatukselle. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan kalatalouselinkeinolle koituvien vahinkojen nimellisarvo on viime vuosina ollut yhteensä n. 1,5–2 milj. euroa vuodessa. Merkittävät vahingot ovat lisänneet vaatimuksia hyljekantojen rajoittamisesta.

Hoitosuunnitelman päivitysprosessiin osallistetaan sidosryhmiä, jotka edustavat kalataloutta, saariston ja rannikon väestöä, riistapolitiikkaa, hylkeenmetsästäjiä, suojelua ja hyljetutkimusta. Sidosryhmien osallistaminen alkaa kesäkuussa jatkuen syksyyn asti.

Lisätietoja