Syksyn 2016 hirvijahdeissa saatiin saaliiksi noin 50 000 hirveä, mikä on noin 12 prosenttia edellisvuotta enemmän. Määrä vastaa keväällä hirvitalousalueilla suunniteltua verotustarvetta. Hirvenmetsästykseen osallistuu Suomessa vuosittain noin satatuhatta metsästäjää.
Suomen riistakeskus myönsi hirvenmetsästyskaudelle kaikkiaan hieman vajaat 42 000 pyyntilupaa. Myönnetyistä luvista käytettiin noin 88 prosenttia. Pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Toteutuneesta saaliista puolet oli aikuisia hirviä puolet vasoja. Monilla alueilla tavoitteena oli hirvikannan sukupuolirakenteen tasaaminen naarasvoittoisella saaliilla. Koko maan saaliissa aikuisten hirvien naarasosuus oli noin 50 prosenttia.
Hirvisaalis kasvoi edelliseen vuoteen nähden kaikilla riistakeskusalueilla lukuun ottamatta Pohjois-Karjalaa, jossa se pienentyi edellisestä vuodesta noin kolmanneksella. Lukumääräisesti eniten hirviä metsästettiin jälleen Lapin ja Oulun alueilla, yhteensä näissä noin 15 500 yksilöä.
Viime vuosina hirvikanta on lievästi kasvanut. Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain arviot kannan koosta ja rakenteesta. Arvioiden mukaan koko maassa oli syksyn 2015 metsästyskauden jälkeen noin 88 000 hirveä. Vuonna 2015 hirviä kaadettiin noin 44 000 yksilöä. Alueellisten riistaneuvostojen asettamien tavoitteiden mukaisesti koko maassa tavoitellaan hirvien talvikannan pysyttämistä 65 000–89 000 yksilön välillä. Tämänhetkisestä hirvikannasta Luonnonvarakeskus antaa arvionsa myöhemmin keväällä.
Oma riista –palvelu käyttöön hirvitiedon keräämisessä
Hirvitiedon keruu uudistui viime syksynä, kun saalis- ja havaintotiedot voitiin palauttaa sähköisesti Oma riista -palvelussa. Metsästysseurat syöttivät metsästyskauden aikana palveluun tiedot hirvisaaliistaan sekä havainnoistaan. Myös metsästyksenjohtajat ja varajohtajat voitiin ilmoittaa ensimmäistä kertaa sähköisesti. Oma riista -palvelun hirviominaisuudet otti käyttöönsä peräti 90 prosenttia kaikista hirviseurueista.
Kullekin hirvitalousalueelle on asetettu hirvikannan kokoa ja rakennetta koskevat tavoitteet ja niistä johdetut verotussuositukset. Ajantasaisen saalis- ja havaintotiedon avulla seuroissa voidaan seurata metsästyksen tilannetta sekä tehdä päätöksiä metsästyksen määrällisestä ja laadullisesta kohdentamisesta. Sähköinen hirvitiedon keruu auttaa riistantutkimuksen kanta-arviointia, kun aineisto tarkentuu ja kertyy hyödynnettäväksi jo metsästyskauden aikana.
Taulukko: hirvisaalis 2016 riistakeskusalueittain
| Riistakeskusalue | Hirvisaalis kpl |
| Etelä-Häme | 1409 |
| Etelä-Savo | 3692 |
| Kaakkois-Suomi | 2800 |
| Kainuu | 2703 |
| Keski-Suomi | 3795 |
| Lappi | 7432 |
| Oulu | 8033 |
| Pohjanmaa | 3545 |
| Pohjois-Häme | 1908 |
| Pohjois-Karjala | 1358 |
| Pohjois-Savo | 3484 |
| Rannikko-Pohjanmaa | 2522 |
| Satakunta | 2495 |
| Uusimaa | 2444 |
| Varsinais-Suomi | 2041 |
| Koko Suomi yht. | 49661 |
Lisätietoja: Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä, ks. yhteystiedot