Hirvisaaliista 85 prosenttia ammutaan haukkuun

Metsähallitus kysyi metsästäjiltä hirvikoirien käytöstä syksyn 2013 aikana kuntalaisen metsästysoikeuden alueella (ML 8 §). Tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon koiria käytetään ja miten. Lisäksi selvitettiin, liittyykö koirien käyttöön ongelmia. Kyselyyn tuli 832 vastausta, jotka on nyt analysoitu.

Kyselyyn vastaajat olivat hirvenmetsästyksen johtajia ja alueluvansaajia.

Koirien käyttö hirvenmetsästyksessä on yleistynyt nopeasti. Jopa 85 prosenttia vastaajista kertoi kaatavansa hirvensä koirien haukkuun: 62 prosenttia kaatoi hirvensä seisontahaukusta ja 23 prosenttia siirtyvästä haukusta passiketjuun. Enää 15 prosenttia kertoi kaatavansa hirvensä ilman koiraa. Ylä-Lapissa koirien käyttö hirvenmetsästyksessä on vähäisempää kuin muualla kuntalaisen metsästysoikeuden alueella.

GPS:n käyttö on yleistä. Vain 1,5 prosentilla vastaajista kertoi, ettei seurueella ole GPS-paikanninta käytössä lainkaan. Vastaajista 89 prosenttia kulki koiriensa kanssa maastossa haun aikana siitäkin huolimatta, että heillä on GPS-paikannin käytössä. Paikantimen käytön on epäilty aiheuttavan lisääntynyttä auton käyttöä metsästyksessä ja vähentävän koiran ohjaajan maastossa kulkemista koirien mukana.

Kuntalaisen metsästysoikeuden alueella ei pääpiirteittäin ole ollut ongelmia koirien käytössä viime syksyn hirvenmetsästyksessä. Vajaa kolmannes kaikista vastaajista kertoi koirien käytössä olleen joskus ruuhkaa. Kuitenkin vain alle 12 prosenttia kertoi alueellaan olleen erimielisyyksiä koirien käytöstä. Noin 5 prosenttia kertoi, että yhteistyö muiden seurueiden kanssa onnistuu huonosti.

Hirvenmetsästyksen mielekkyys on kärsinyt kokonaisuudessaan vain vähän koirien lisääntyneen käytön seurauksena. Vastaajista 71 prosentin mukaan metsästyksen mielekkyys ei ole kärsinyt lainkaan tai hyvin vähän. 7 prosenttia kertoi metsästyksen mielekkyyden kärsineen paljon.

Koirien käytöstä sovitaan jopa yllättävän harvoin naapuriseurueiden kanssa, vaikka yhteystiedot olisivatkin olemassa. Vastaajista 44,5 prosenttia ei sopinut koirien käytöstä lainkaan naapuriseurueiden kanssa.

Vastaajien mukaan metsästysseurueessa oli käytössä keskimäärin 4,6 koiraa koko viime hirvenmetsästyskauden aikana. Seurueessa oli samanaikaisesti maastossa hirviä hakemassa keskimäärin 2,3 koiraa. Kun metsästyksenjohtajilta ja aluelupien saajilta kysyttiin ehdotusta siitä, kuinka paljon koiria saisi kerrallaan olla maastossa, toivomus oli, että keskimäärin 3,8 koiraa saisi olla seurueella kerrallaan irti maastossa. Ehdotettu määrä on siis suurempi kuin, mitä koiria tällä hetkellä käytetään.

Kuitenkin osa vastaajista (35 %) oli sitä mieltä, että koirien määrää rajoitetaan seuruekohtaisesti esimerkiksi alueluvan yhteydessä. Osa vastaajista helpottaisi ruuhkaa myöntämällä seurueille alueita vain osaksi metsästyskautta tai pienentämällä alueita.

Hirvikoirista suurin osa reagoi poroihin. Vastaajista 34 prosenttia kertoi, että heidän koiransa eivät yleensä reagoi poroihin. Enemmistö (65 %) kertoi koirien ajavan poroja pienen matkan, eli alle kaksi kilometriä. Vain kaksi prosenttia kertoi koirien ajaneen poroja pitkään (yli 2 km).

Syksyn 2013 hirvenmetsästyksessä sattui kuusi tapausta, joissa koira repi poroa niin, että poro jouduttiin lopettamaan. Viidessä tapauksessa paikallisen metsästäjän koira aiheutti vahingon ja yhdessä tapauksessa vieraspaikkakuntalaisen koira. Yhdessä tapauksessa kuudesta vahingon aiheuttivat koirat parityöskentelyssä, muut vahingot aiheuttivat yksittäin liikkuneet koirat.

Poronhoitoalueilla metsästävistä 68 prosenttia kertoi saaneensa riittävästi tietoa käynnissä olevista poronhoitotöistä. Vastaajien mukaan poroparkista (www.porotyot.fi) on ollut hyötyä metsästyksessä, ja sen laajentamista ehdotettiin koko poronhoitoalueelle.

Tiedote tunnuslukuineen Erälupien sivulla