Suomen hirvikannan koko syksyn 2013 jahdin jälkeen oli noin 71 000 hirveä. Edellisvuoteen verrattuna kanta pysyi ennallaan. Kokonaisuutena kannan koko on samaa suuruusluokkaa kuin 1990-luvun puolivälissä ennen kannan voimakasta kasvua. Kuluvan syksyn hirvijahti on parhaillaan käynnissä ja loppuu suurimmassa osassa maata vuoden lopussa.
Etelä-Hämeessä, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa hirvikanta oli kääntynyt kasvuun (noin 8 – 10 prosenttia). Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa kannat näyttivät taas jonkin verran pienentyneen edellisvuoteen verrattuna (6 – 8 prosenttia).
Tiheimmät hirvikannat olivat Rannikko-Pohjanmaalla, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen rannikkoalueilla sekä osassa Pohjois-Savoa, missä hirvikannan tiheys oli yli 3 hirveä tuhatta hehtaaria kohden. Oulun läänin eteläpuolisilla alueilla hirvitiheys oli pääosin 2,5 – 3, Oulun läänissä ja Lapin eteläosissa 2 – 2,5 ja pohjoisemmassa Lapissa alle 2 hirveä tuhatta hehtaaria kohden.
Hirvikannan koon nopeat muutokset viimeisen viidentoista vuoden aikana ovat vaikuttaneet myös sen rakenteeseen. Kannan voimakas pienentäminen yhdessä voimakkaan vasaverotuksen kanssa on kasvattanut naaraiden osuutta suhteessa uroksiin aikuiskannassa. Vuoden 2013 jahdin aikana kerätyssä havaintokorttiaineistossa naaraiden määrä oli uroksiin verrattuna yli kaksinkertainen laajalla alueella Suomen keskiosissa (Pohjanmaa, Pohjois-Häme, Keski-Suomi, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala)
Kaksosvasoja tuottavien naaraiden osuus vasovista naaraista on laskemassa monilla alueilla. Erityisen selkeä lasku oli Varsinais-Suomessa ja Rannikko-Pohjanmaalla, joissa myös lehmiä kohti laskettu vasojen määrä on selvässä laskussa.
Raportti RKTL:n verkkosivuilla: hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2013