Keski-Suomen alueellinen riistaneuvosto kuuli viime viikolla alueellisia sidosryhmiään ja päätti hirvieläinkantojen hoitotavoitteista hirvitalousalueilla vuosille 2021 – 2023. Asetetut tavoitteet edellyttävät kahdella hirvitalousalueella hirvikannan vakauttamista tavoitteen haarukkaan ja yhdellä talousalueella edelleen kannan pienentämistä. Valkohäntäpeuran metsästäjiä ohjataan riittävään vasaverotukseen ja aikuisten metsästyksessä entistä tasaisempaan sukupuolijakaumaan.
Keski-Suomessa alueellinen riistaneuvosto päätti hirvitavoitteista sen toimivaltaan kuuluvien Keski-Suomi – Pohjois-Savo (KS-PS), Keski-Suomi 1 (KS1) ja Keski-Suomi 2 (KS2) hirvitalousalueiden osalta. Tavoitetiheys säilytettiin samalla tasolla kuin päättyneellä kolmivuotisella tavoitejaksolla. Kaikilla kolmella hirvitalousalueella tavoitellaan hirvitiheyttä 2,5 – 3,0 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa, että jahdin jälkeen jää KS-PS alueella 1108 – 1330, KS1 alueella 1099 – 1319 ja KS2 alueella 1405 – 1686 hirveä.
Tuoreen Luonnonvarakeskuksen tuottaman hirvikannan arvion mukaan hirvikannan koko syksyn 2020 jahdin jälkeen oli KS-PS alueella noin 1298 hirveä (hirvitiheys 2,9 hirveä/1000 ha), KS1 alueella noin 1470 hirveä (hirvitiheys 3,3 hirveä/1000 ha) ja KS2 alueella noin 1619 hirveä (hirvitiheys 2,9 hirveä/1000 ha). Hirvitalousalueilla KS-PS ja KS 2 ollaan siten tavoitteen haarukassa. Hirvitalousalueella KS 1 kanta on vielä hieman tavoitteen yläpuolella.
Rakenteellisena tavoitteena on tasoittaa hirvikannan sukupuolijakaumaa niin, että jäävässä kannassa olisi 1,5 naarasta yhtä urosta kohti. Metsästyksen jälkeen jäävään kantaan on tavoitteena jättää 20 – 30 prosenttia vasoja.
Valkohäntäpeurakanta on vahvistunut koko maakunnan alueella ja saalis on noussut. Kannan kasvua ja vahinkokehitystä seurataan tarkasti. Metsästäjiä kannustetaan kestävään verotukseen, joka säilyttää kannan tuottavana ja rakenteen luonnonmukaisena. Saaliin vasaosuutta ja naaraiden osuutta aikuissaaliissa pyritään nostamaan lähelle 50 prosenttia. Neuvonnalla metsästäjiä ohjataan luomaan kestävä metsästyskulttuuri, joka mahdollistaa valkohäntäpeurakannan hoidon kaikkien sidosryhmien kannalta hyväksyttävällä tavalla.
Hirvieläintavoitteiden asettamisessa on pyritty ottamaan huomioon sekä hirvieläinten aiheuttamat vahingot, että riistataloudelliset hyödyt. Tavoitteista on kuultu laajasti alueellisia hirviin liittyviä sidosryhmiä, kuten liikenteen, metsä- ja maatalouden sekä ympäristöalan viranomaisia ja eri järjestöjä.
Asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta vastaavat osaltaan Suomen riistakeskus sekä riistanhoitoyhdistykset metsästyksen suunnittelun, ohjauksen ja pyyntilupahallinnon avulla. Tavoitteiden toteutumista seurataan sidosryhmäyhteistyössä vuosittain. Arviot hirvikannan koosta ja rakenteesta tuottaa Luonnonvarakeskus ja arvioiden pohjana käytetään mm. metsästyksen yhteydessä kerättyä hirvisaalis- ja havaintoaineistoa.
Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
Lisätietoja
riistapäällikkö Olli Kursula, 029 431 2242
riistasuunnittelija Teemu Lamberg, 029 431 2212